Laittomista lakoista aiheutuu työnantajille merkittäviä vahinkoja, joita ammattiliitto ja -osasto eivät nykytilanteessa joudu korvaamaan. Työnantajapuoli on ostanut työrauhan työehtosopimuksella. Kun rauha järkkyy laittomalla lakolla, ei työnantaja saa omaa osaansa syntyneestä sopimuksesta.

Lakko on laiton, jos se kohdistuu voimassa olevaan työehtosopimukseen. Sopimuskauden jälkeen ennen uutta sopimusta on sen sijaan mahdollista lakkoilla laillisesti. Lainsäädäntö hyväksyy sen, että laillisilla lakoilla aiheutetaan vahinkoa työnantajille. Näillä vahingoilla tai niiden uhalla palkansaajapuoli voi painostaa tekemään sille edullisen työehtosopimuksen.

Laittomista lakoista voidaan sen sijaan tuomita maksettavaksi hyvityssakot. Ne on kuitenkin rajoitettu mitättömiksi verrattuna todella syntyneisiin vahinkoihin. Lain mukaan ammattiliitto ja ammattiosasto voivat joutua maksamaan laittomasta lakosta kumpikin enintään 28 300 euroa. Hyvityssakon lisäksi ei vahingonkorvausta voi joutua maksamaan.

Lain mukaan hyvityssakko laittomasta lakosta tulee maksaa sopimusosapuolelle eli työnantajaliitolle eikä vahingonkärsineelle työnantajalle. Kuvio on luonnollinen, kun lakko nähdään sopimusrikkomuksena mutta luonnoton, kun hyvityssakko ymmärretään vahingonkorvaukseksi. Liiton sopijapuolena tulisikin saada sakko ja vahinkoa kärsineen työnantajan vahingonkorvaus. Kummankin oikeutta on loukattu.

Todella syntynyt vahinko on johdonmukaisesti jotain aivan muuta kuin lain mukainen enimmäissakko. Laittomia lakkoja masinoitaessa ollaan tietoisia, että vahinkoja syntyy. Toisinaan niitä jopa tavoitellaan.

Marraskuussa 2007 Tampereella Lielahden kemihierretehtaan väki ajoi koneita alas ja oli vajaan kahden vuorokauden laittomassa lakossa. Työtuomioistuimessa vahingoiksi ilmoitettiin 153 000 euroa. Tuomioistuin kuitenkin tuomitsi ammattiosaston maksamaan 1300 euron hyvityssakon.

Hyvityssakot ovat siksi pieniä, etteivät ne estä ennalta laittomia lakkoja. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto tuomittiin vuonna 2004 viisi kertaa peräkkäin samasta laittomasta lakosta Connex- ja Concordia -nimisiä bussiyhtiöitä vastaan. Tuomioilla ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta. Päinvastoin AKT vain laajensi lakkoaan tuomiotehtailun aikana.

Laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja tulee nostaa huimasti, jotta ne edes teoriassa toimisivat ennaltaehkäisevästi. Enimmäissakot olisi vähintään kaksinkertaistettava inflaatiotarkistusten sijasta.

Ammattiyhdistysliikkeessä puhe on käännetty lakko-oikeuteen aina, kun on pohdittu hyvityssakkojen tasojen korottamista. Tällä on tietoisesti hämärretty suuren yleisön käsitystä laillisen ja laittoman lakkoilun erosta. Hyvityssakkoa ei voi joutua maksamaan laillisesta lakosta eikä oikeus laillisiin lakkoihin kapenisi vähääkään, vaikka hyvityssakkoja korotettaisiin merkittävästi.

Jos enimmäissakkoja korotettaisiin, suurempia sakkoja voisi joutua maksamaan laittomuuksista niin palkansaaja- kuin työnantajajärjestö ja jopa yksittäinen työnantaja. Palkansaajapuoli unohtaa tämän seikan vastustaessaan hyvityssakkojen korotuksia. Käytännössä hyvityssakko voi konkretisoitua työnantajan kohdalla tämän jättäessä noudattamatta työehtosopimuksen yksiselitteisiä määräyksiä.

Jos hyvityssakot pysyvät pieninä, työehtosopimusneuvotteluista uhkaa tulla näytelmä, jossa palkansaajapuoli on myyvinään työrauhaa ja jossa sopimuksen allekirjoituksen jälkeen se taluttaa jäseniään nostamaan lakkoavustuksia. Mutta kuinka kauan työnantajapuoli jaksaisi näytellä mukana ja mennä neuvottelupöytään ostamaan jotain sellaista, mitä ei kuitenkaan saisi?

Kirjoittaja on Kaupan liiton asiantuntija.