Minulta kysytään usein, miksi Suomen apteekkijärjestelmää ei muuteta Ruotsin mallin mukaiseksi. Kun vastaan, että varmaankin siksi, että Ruotsi vasta pyrkii siihen, missä Suomessa jo ollaan, seurauksena on hämmentynyt ilme ja jatkokysymys: Miten niin?

Meillä Suomessa apteekkiverkosto on edelleen tiheämpi ja aukioloajat pidemmät kuin Ruotsissa.

Voitamme Ruotsin myös lääkkeiden toimitusvarmuudessa ja asiakastyytyväisyydessä. Kysyjälle on useimmiten uusi tieto myös se, että Ruotsissa apteekkijärjestelmän muutoksen syynä oli ruotsalaisten tyytymättömyys apteekkeihin, erityisesti niiden harvalukuisuuteen ja lyhyisiin aukioloaikoihin. Suomalaisista yli 90 prosenttia pitää apteekkien määrää ja liki 80 prosenttia myös aukioloaikoja riittävinä (Taloustutkimus 2014).

Kuulen usein myös väitteen, että Suomen apteekkijärjestelmä on tehoton ja sen muuttaminen Ruotsin mallin mukaiseksi säästäisi 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tuo väite perustuu muutama vuosi sitten konsulttiyhtiö Cap Geminin tekemään selvitykseen, jossa vertailtiin apteekkien osuutta lääkkeen hinnasta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Selvityksessä unohdettiin, että osuudet eivät ole vertailukelpoisia apteekkien omistusjärjestelyiden vuoksi. Ruotsissa ja Norjassa lääketukut omistavat apteekkeja ja voivat jakaa osuutensa miten haluavat.

Apteekin osuus lääkkeen hinnasta on Suomessa keskimäärin hieman alle 24 prosenttia. Osuus sisältää lääkkeen ja siihen liittyvän lääkeneuvonnan. Muuhun vähittäiskauppaan verrattuna osuutta voi tuskin pitää suurena.

Luku kertoo myös apteekkien tehokkuudesta, joka on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi digitalisaation ja automaation ansiosta. Reseptit ovat jo yli 90-prosenttisesti sähköisiä ja monien apteekkien varastossa ahkeroi varastorobotti.

Suomen apteekkijärjestelmä on toiminut erinomaisesti ja taannut apteekkipalvelut ja lääkkeet myös syrjäseuduille samaan hintaan kuin kaupunkien asukkaille. Apteekeista on tullut myös tärkeitä perusterveydenhuollon palveluiden paikkaajia. Se nähtiin taas viime kesänä, kun terveysasemien viikkoja kestäneiden kesäsulkujen aikana apteekeissa poistettiin punkkeja, hoidettiin haavoja, annettiin terveysneuvontaa ja autettiin asiakkaita monin tavoin terveysaseman ollessa suljettuna.

Aivan liian usein apteekit nähdään vain lääkekauppoina, vaikka todellisuus on aivan muuta. Apteekit ovat todellisia terveydenhuollon lähipalveluita, joissa asiakkaat pääsevät terveydenhuollon ammattilaisen juttusille saman tien, aikaa varaamatta ja kaiken lisäksi vielä maksutta. PricewaterhouseCoopersin viime talvena tekemän selvityksen mukaan apteekkien neuvonnan arvo on liki miljardi euroa vuodessa.

Sote-uudistus tehdään tällä vaalikaudella ja siihen tarvitaan myös apteekkeja. Olisi hyvin lyhytnäköistä politiikkaa heikentää apteekkiverkostoa ja apteekkien palvelukykyä vapauttamalla itsehoitolääkkeet kauppojen myyntiin. Varsinkin, kun se johtaisi myös lääkitysturvallisuuden heikkenemiseen ja reseptilääkkeiden saatavuuden huononemiseen.

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.