Suomen Pankin ekonomisti Jarkko Kivistö toteaa Helsingin Sanomien Vieraskynä -kirjoituksessaan

Osmo Laine

30.5.2009, että suomalaisten ruokalasku on kallistunut muuta euroaluetta enemmän parin viime vuoden aikana ”erityisesti kauppaan ja kuljetuksiin kohdistuneen kustannuspaineen vuoksi. Laimea hintakilpailu ei kyennyt hillitsemään sen välittymistä kuluttajahintoihin”.

Ruoan hintakehitystä pitää katsoa Kivistöä pitemmällä historiallisella aikajänteellä. Elintarvikkeiden reaalihintataso on Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien säilynyt lähes ennallaan. Tätä kuvaa viimeisin indeksiluku 105. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi on noussut lukemaan 165.

Indeksien ero selittää myös sen, että ruoan osuus kulutusmenoista oli EU–jäsenyyden alkaessa 17 %, mutta tänä päivänä enää 12 %. Kaupan alalla kilpailu ja toiminnan jatkuva tehostaminen ovat mahdollistaneet reaalihintojen pysymisen alhaisella tasolla. Kova hintakilpailu on puolestaan johtanut siihen, että teollisuus ja kauppa ovat keskittyneet. Kannattamattomat toimijat ovat karsiutuneet markkinoilta.

Tuottajahinnasta kirjoittaessaan Jarkko Kivistö unohtaa, että markkinoiden maksama tuottajahinta on vain osa viljelijän kokonaistulosta. Maataloustuen osuus on Suomessa merkittävä.

Elintarvikkeiden hintojen nousu alkoi Suomessa muuta Eurooppaa myöhemmin vuoden 2008 alusta ja teollisuus onnistui maataloustuotteiden maailmanmarkkinatilannetta hyödyntäen siirtämään kustannuspaineensa eteenpäin tukkuhintoihin. Kauppa puolestaan joutui siirtämään eteenpäin omat kustannuspaineensa, joista viimeisimmät olivat 1.5.2009 voimaan tulleet kaupan 3,5 % palkankorotukset.

Se, miten hintapaineet näkyvät kuluttajahinnoissa, riippuu viime kädessä paikallisesta kilpailutilanteesta, jolla ei ole mitään tekemistä kaupan keskittyneisyyden kanssa. Tilanne elintarvikkeiden maailmanmarkkinoilla on muuttunut ja kauppa pystyy jälleen tuontikilpailun kautta kilpailuttamaan teollisuutta ja sallimaan vain tuottavuuden kasvun ylittävät kustannusperusteiset hintojen korotukset. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ennustaakin ruoan hintakehitykseksi toukokuusta 2008 toukokuuhun 2009 enää 1,3 %. Tämäkin ennuste saattaa olla liian korkea.

Suomen harjoittama kaupan sääntely haittaa kotimaisen kaupan tuottavuuden kasvua ja samalla estää ulkomaisen kaupan kilpailun maahantuloa. Kaupan sunnuntain aukiolon laajentaminen ympärivuotiseksi on hyvä askel oikeaan suuntaan. Seuraava toimenpide olisi kaupan suuryksikkömääritelmän nostaminen 3 500 kerrosneliömetriin sekä itsehoitolääkkeiden ja mietojen viinien myynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun ulkomainen kaupan ketju harkitsee tuloa Suomen markkinoille. Näitä soisi myös Suomen Pankin ekonomistien pohtivan yhteistyössä kaupan toimijoiden kanssa.