Kansainvälistyminen, avoin vuorovaikutus, ideoiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus ovat erinomaisia asioita. Me suomalaiset olemme paljon oppineet muilta kansoilta.

Kaikki maamme rajojen ulkopuolelta tulevat ideat eivät kuitenkaan ole hyviä. Ainakaan ne eivät ole niin hyviä, että niitä kannattaisi myös meillä kokeilla.

Vaikka Suomen EU-jäsenyys onkin ollut pääosin erittäin myönteinen asia, ei kaikki Brysselissä keksitty ole Suomen etujen mukaista. Typerä idea ei muutu järkeväksi vain sillä perusteella, että sen ovat valmistelleet EU-komission hyväpalkkaiset ja itseensä tyytyväiset virkamiehet.

Lääkealalta löytyy kaksi oivaa esimerkkiä, joissa Suomelle on varattu hölmön laskunmaksajan rooli. Ensinnäkin valmisteilla on koko EU:n kattava reseptien tunnustamisvelvollisuus sekä lääkeväärennösten tunnistamisjärjestelmä. Molemmat kuulostavat kauniilta asioilta, mutta kannattaa edes hetkeksi pysähtyä pohtimaan, mitä hyötyjä ja haittoja niistä on suomalaisille.

Reseptien tunnustaminen koko EU:n alueella tuntuu tosi mukavalta. Suomalainen resepti toimisi myös Espanjan Aurinkorannikolla. Sehän olisi vain hyvä asia. Asialla on toinenkin puolensa. Bulgarialaisten ja romanialaisten lääkäreiden reseptit pitäisi tunnustaa Suomessa ja niiden mukaan apteekkien pitäisi lääkkeet toimittaa.

Kansallisvaltioiden rajat ylittävä reseptien tunnustaminen onnistuu vain yhteisössä, joka jakaa samat arvot ja toimintaperiaatteet. EU:n sisällä on valtava moraalikuilu pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen välillä. Tämän vuoksi komissiossa valmisteltu reseptien tunnustaminen merkitsee lääketurvallisuuden heikkenemistä siitä tasosta, mihin Suomessa on totuttu.

Toinen valmistelussa oleva asia on lääkeväärennösten torjuminen. Tästä Suomi ei hyödy mitään. Meillähän ei ole vielä koskaan ollut lääkeväärennöstä lääkkeiden laillisissa jakelukanavissa eli apteekeissa ja sairaaloissa. Laittomasta lääkkeiden nettikaupasta Suomeenkin voi toki lääkeväärennöksen eli valelääkkeen tilata.
Valelääkkeet ovat yleistyvä ongelma tietyissä Euroopan maissa. Jopa laillisiin myyntikanaviin on eksynyt valelääkkeitä. Näissä maissa on liberalismin huumassa romutettu turvallinen lääkejakelu ja palkinnoksi tästä ovat valelääkkeet levinneet.

Kattavasta lääkkeiden tunnistamisesta tulee kustannuksia myös Suomelle. Pahinta laskussa on se, että sen vastineena suomalaiset eivät saa mitään. Valelääkkeiden määrä ei Suomessa voi vähentyä; niitä kun ei ole.

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.