Teknisen kaupan myynnin kehitys kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä oivaan laukkaan. Myynti oli noin 30 prosenttia edellisvuotta 2009 parempi. Tämä nosti koko vuoden kehityksen 16 prosenttiin ja alan liikevaihdon 7,7 miljardiin euroon.

Kuitenkin vuoden 2008 huippuluvuista ollaan vielä yli 20 prosenttia jäljessä. Jäsenyritysten odotukset ovat suhdannekyselymme mukaan edelleen tammikuussa hyvin myönteiset, ja vuodesta 2011 tulee viime vuotta parempi. Ilmassa on paljon positiivista toimeliaisuutta.

Markku Uitto

Huolenaiheita on silti. Vientiteollisuus ei vieläkään investoi uuteen kapasiteettiin Suomessa. Energiaverojen nousu ja työvoimakustannusten pitkään jatkunut kilpailijamaita suurempi kasvu heikentävät Suomen kilpailukykyä verrattuna muihin EU-maihin, kuten esimerkiksi Saksaan. Kehittyneiden maiden julkisten talouksien alijäämät kiristivät verotusta ja yritysten rahoituksen saatavuutta, mikä heijastuu myös Suomen talouteen. Suuri uhka Suomen kilpailukyvylle on se, että samalla kun haluamme olla mallioppilas EU:n sisällä ja jopa koko maailmassa, nostamme teollisuuden ja kaupan kustannuksia enemmän kuin kilpailijamaamme, mikä johtaa väistämättä investointien suuntaamiseen pois Suomesta.

Suomessa huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien voittajilla ja tulevan hallituksen muodostajilla on sangen haastava tehtävä pienentää julkisen talouden alijäämää ja samaan aikaan parantaa yritysten kilpailuedellytyksiä kotimaassa. Haasteita ei vähennä inflaatio, joka väistämättä kiihtyy alkuvuonna sähkön, polttonesteiden ja elintarvikkeiden hintojen kohoamisen myötä.

Taantuman kääntyessä pikku hiljaa nousuksi on moni teknisen kaupan asiakastoimialoista uuden tilanteen edessä. Kysynnän elvyttyä haasteeksi ovat nopeasti nousemassa saatavuusongelmat ja jopa pula komponenteista, laitteista ja raaka-aineista. Asiaan on törmätty muun muassa kemikaalikaupassa, sähkö- ja koneautomaatioalalla sekä laakereiden, työkalujen ja voimansiirtolaitteiden kohdalla. Laskusuhdanteessa moni yritys piti kassavirtansa positiivisena pienentämällä käyttöpääomaansa kuten varaston arvoa, ja kun näin tapahtui koko toimitusketjussa, ei ketjun mihinkään osaan jäänyt varmuusvarastoja. Alkupäässäkin kapasiteettia on pienennetty ja kysynnän nopeasti noustua päämiehet joutuvatkin nyt priorisoimaan asiakkuuksia. Valitettavan usein ykkösprioriteetissa ovat Aasian kehittyvät, suuret markkinat, ja marginaalinen markkina Suomi saa komponentteja ja laitteita vasta sitten kun muiden kysyntä on tyydytetty.

Ilmassa on jälleen kirkkautta pitkien usvaisten jaksojen jälkeen, mutta jos oikein näen, taivaanrantaan on muodostumassa tummia sadepilviä. Toivotaan, että kirpeä pakkastuuli ajaa pilvet pois ja pitää kelit kauniina ja aurinkoisina.

Kirjoittaja on Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen toimitusjohtaja. Artikkeli on julkaistu yhdistyksen Muutosmoottori-lehden pääkirjoituksena.