Päivittäistavarakaupan tehtävä on tarjota kuluttajien haluamat monipuoliset valikoimat koko maan kattavalla myymäläverkostolla ja samalla turvata tuottavuuden kasvu kilpailulla sekä edistämällä vastuullisuutta koko toimitusketjussa.

Maan sisäinen muuttoliike syrjäseuduilta valtakunnallisiin kasvukeskuksiin on heikentänyt kaupan mahdollisuuksia palveluverkon ylläpitämiseen. Suunniteltu työssäkäyntialueisiin perustuva kuntauudistus tulee luomaan tähän kehitykseen aivan uuden uhkakuvan: Taantuvat taajamat, jotka menettävät vetovoimaisuutensa, ostovoimansa ja lopulta päivittäistavarakaupan palvelunsa. Tällaiset alueet menettävät samalla vähitellen myös asumiskelpoisuutensa.

Kaupan tehokkuuskäyrä kertoo asiasta kaupan kannalta. Marketteja oli vuoden 2010 lopulla yhteensä 3283 kappaletta. Niistä 300 suurinta eli 10 % myymälöistä myi puolet, ja 50 % suurinta 91 % prosenttia koko valtakunnan päivittäistavaramyynnistä. Kyläkauppoja oli vuoden 2010 lopulla 417 myymälää eli noin 13 % myymälämäärästä, mutta niiden myynti 185 miljoonaa euroa oli vain 1,3 % kokonaismyynnistä.

Kilpailuun, rakentamiseen, kuntapolitiikkaan tai vaikkapa alkoholimonopoliin ja lääkejakeluun liittyvistä päätöksistä puhutaan usein toisistaan erillisinä asioina. Kuitenkin ne kaikki vaikuttavat oleellisesti lähipalveluiden säilymiseen, ja niiden merkitystä on välttämätöntä punnita myös tämän kokonaisuuden kannalta.

Lähikauppa tarvitsee reilut kilpailuolosuhteet

Kyläkauppojen säilyminen edellyttää kyläkaupan investointituen säilyttämistä, mikä takaa välttämättömien investointien tekemisen. Kyläkauppojen ja taantuvien taajamien kauppapalvelujen säilyminen edellyttää myös ostovoiman karkaamisen estämistä turvaamalla alueilla myös muut, yhteiskunnan sääntelemät palvelut.

Itellan postiasiamiessopimukset ovat erittäin tärkeitä varmistaessaan postin asiakaspalvelut kohtuullisen postimatkan sisällä. Asiamiespostin kannalta ne varmistavat asiakasvirtojen säilymistä asiamiehen kaupassa. Taantuvien taajamien kauppapalveluihin vaikuttaa myös se, miten alkoholimonopolia ja lääkejakelua tulevaisuudessa kehitetään.

Kaupan suurimpien myymälöiden yhteydessä on nykyään lähes aina Alkon myymälä. Tutkimukset osoittavat, että Alkon myymälän muuta päivittäistavaramyyntiä kasvattava vaikutus on noin 10 %. Se vastaa supermarket-luokan myymälän osalta noin miljoonan euron lisämyyntiä. Alkon – tai sen puuttumisen – vaikutuksen lähikaupalle ymmärtää paremmin, kun tietää, että pienen lähimyymälän kokonaismyynti on keskimäärin juuri tuo miljoona euroa. Lähikauppa tarvitsee säilyäkseen reilut kilpailuolosuhteet.

Kaupan lähipalveluiden turvaamiseksi Alkon asiamiestoimintaa on edelleen kehitettävä. Lisäksi lääkejakelua on uudistettava. Ilman elinvoimaista, kilpailukykyistä lähikauppaa taajamien taantumista ei voida pysäyttää.

Kirjoittaja on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja.