Eihän tässä näin pitänyt käydä. Vastuuttomien Etelä-Euroopan maiden yli varojensa eläminen on sittenkin vetämässä muuta Eurooppaa uuteen taantumaan. Näyttää vahvasti myös siltä, että flunssa tarttuu pandemian lailla ja vetää mukanaan koko maailman talousnäkymiä alaspäin. Euroopassa ja USA:ssa talousnäkymät ovat laskeneet selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Molemmilla markkina-alueilla ongelmat ovat tarttuneet reaalitalouteen. Myös Aasiassa talousnäkymät ovat muuttuneet varovaisemmiksi ja ne ovat nyt pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.  

Markku Uitto

Velkakriisi uhkaa levitä kulovalkean lailla Kreikasta Italian kautta Espanjaan ja Ranskaan. Tässä tilanteessa vaikutukset finanssisektoriin olisivat dramaattiset ja rahoitusmarkkinoiden jäätyminen tosiasia. Investoinnit tyrehtyisivät ja työttömyys lisääntyisi merkittävästi. Verotulot pienenisivät, ja julkisten talouksien olisi leikattava menojaan voimakkaasti, joka taas voimistaisi talouden syöksykierrettä. Tämä uhkaskenaario näyttää nyt sangen mahdolliselta, ja sen torjuminen edellyttää ongelmamaiden sitoutumista rankkoihin julkisen talouden säästöohjelmiin ja monien vuosien vyönkiristykseen.

Emme voi valitettavasti välttyä pandemialta myöskään Suomessa. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää tunnustaa realiteetit ja varmistaa, ettei meillä ajauduta ylivelkaantumisen tielle, joka on väistämätöntä, ellei meilläkin aleta selvästi hallitusohjelmaa ja valtion talousarvioesitystä rivakammin sopeuttaa julkisen talouden menoja. Valitettavasti kriisitietoisuus on unohtunut myös palkansaajajärjestöiltä, jotka ovat lakkojen uhalla ajaneet Suomen kilpailukykyä nakertavan ja taloustilanteeseen ylisuhteisen yupon läpi työnantajaleirissä. Työllisyyden kannalta järkevin ratkaisu olisi ollut nollalinja kahdelle seuraavalle vuodelle.  

Teknisellä kaupalla on takanaan toinen kasvun vuosi suuren pamauksen eli vuoden 2009 sukelluksen jälkeen. Vielä syksyllä näytti siltä, että ensi vuonna kasvu voisi vielä jatkua, toki maltillisemmalla tasolla kuin parina edellisenä vuonna. Jäsenyritysten odotukset tulevasta vuodesta ovat edelleen olosuhteisiin nähden kohtuulliset, mutta kuitenkin koko ajan heikkenemässä. Huolestuttavaa on etenkin se, että nyt suurempi osa yrityksistä odottaa henkilöstömääränsä vähenevän kuin kasvavan. Tätä selittää muun muassa se, etteivät yritykset edellisen laman jälkeen ole ehtineet toipua ja kasvattaa puskureita normaalille tasolle.

Valon Suomen kaamokseen voi tuoda rakas itänaapurimme Venäjä, jonka talousodotukset ovat vähintään tyydyttävällä tasolla. Näyttää vahvasti siltä, että Venäjä on vihdoinkin liittymässä WTO:n jäseneksi ensi vuonna. Tärkeää Suomen kannalta on se, että toimintaympäristö muuttuu jäsenyyden myötä ennustettavammaksi. Sen myötä investointivarmuus Venäjällä lisääntyy. Venäjän WTO-jäsenyys muuttaa myös maan käytäntöjä lähemmäksi kansainvälisiä ja EU-sääntöjä. Seuraava askel voisi olla Suomen mahdollisuus päästä vapaakauppaneuvotteluihin Venäjän kanssa.

Tällä kertaa lähettäisinkin toiveen Korvatunturin sijaan Venäjän joulupukille pakkasukolle, jotta hän varmistaisi Venäjän WTO-jäsenyyden toteutumisen ja länsinaapurinsa menestymisen keskinäisessä kaupassa.

Kirjoittaja on Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys toimitusjohtaja. Artikkeli on julkaistu yhdistyksen Muutosmoottori-lehden pääkirjoituksena.