Teknisen kaupan myynti lisääntyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä seitsemän prosenttia vuoden 2011 vastaavasta ajasta. Yritysjohdon odotukset ovat edelleen sangen myönteiset tulevaisuuden suhteen, vaikkakin odotukset ovat jonkin verran heikentyneet talvesta. Huolta aiheuttavat etenkin viennin heikko vetäminen ja rakentamisen laskevat näkymät kesän jälkeen.

Eurooppa näyttää jakautuvan yhä selvemmin kahtia: rupusakkiin ja kovaan ytimeen, kuten EK:n johtaja Jussi Mustonen yhdistyksen kevätkokouksessa totesi. Kreikka on jo menetetty, ja sen hallituspuolueiden rökäletappiot viikonlopun vaaleissa sysännevät maan sekasortoiseen tilaan, kun maan uusi hallitus kyseenalaistaa nykyisen hallituksen tekemän mittavan säästöohjelman. Tämä taas ajanee Kreikan ulos eurosta. 

Lähes rupusakkiin kuuluvan Ranskan tuleva presidentti François Hollande kyseenalaistaa niin ikään säästölinjan ja on ilmoittanut haluavansa neuvotella uusiksi EU:n vastikään solmitun talouskurisopimuksen, jotta siinä otettaisiin talouskasvu paremmin huomioon. Poliittinen päätöksenteko on kriisitilanteissa vaikeaa: jos tekee pitkällä aikavälillä järkevän päätöksen, kiitos siitä on kakkosviulun soittajan paikka. Kansaa kosiskellut puolue tai ehdokas, joka lupaa vähemmän säästöjä ja enemmän elvytystä, voittaa vaalit useimmissa tapauksissa.

Espanjan teollisuustuotanto laski maaliskuussa 7,5 prosenttia viime vuodesta eli eniten kahteen vuoteen. Kun tähän lisätään Irlannin, Italian ja Portugalin talousvaikeudet, voidaan todeta, että velka- ja rahoituskriisin hoitaminen Euroopassa on kaikkea muuta kuin valmis. Suomen vienti on jämähtänyt paikoilleen, ja EU-maihin suuntautuva vienti on jopa vähentynyt keväällä viime vuoteen verrattuna. Kun EU-maiden osuus Suomen viennistä on noin 55 prosenttia ja koko Euroopan osuus on kolme neljäsosaa, on näiden maiden menestyminen elintärkeää Suomen viennille eli hyvinvoinnille.

Vastuullisuuden teema on yhä enemmän läsnä kaikessa elinkeinoelämässä. Yksi osa vastuullisuutta on avoimuus ja läpinäkyvyys, josta esimerkkejä ovat keväällä paljon julkisuutta saaneet erilaiset asuntokaupat ja sitouttamis- sekä allekirjoittamispalkkiot. Vaikka päätökset olisivatkin hyvän hallintotavan mukaisia, hyvä hallintotapa ei enää ole riittävä normisto arvioitaessa päätösten vaikuttavuutta. Entistä tärkeämmäksi muodostuu se, miltä jokin asia näyttää tai vaikuttaa ulospäin. Jos koetaan, että yritys ei kerro totuutta tai kertoo asiasta tipoittain kertomustaan vielä matkalla muuttaen, se saattaa luoda yritysjohdosta epärehellisen kuvan, jonka heikentävä vaikutus taas yrityksen mielikuvaan voi olla dramaattinen.

Hyväksyimme viime vuonna Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen hallituksessa ”Vastuullinen yritystoiminta teknisessä kaupassa” -määritelmän, jota tänä vuonna konkretisoimme muun muassa yrityksiä haastattelemalla ja painopisteitä täsmentämällä. Uskon, että läpinäkyvyys nousee pysyväksi arvoksi useissa yrityksissä. Tätä edellyttävät niin työntekijät, asiakkaat kuin muutkin sidosryhmät.

Kirjoittaja on Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen toimitusjohtaja. Kirjoitus on julkaistu yhdistyksen Muutosmoottori 2 / 2012 -lehdessä.