Protektionismi on jälleen lisääntymässä globaalin taloustilanteen johdosta. Maailman markkinoilla merkittävää kasvua tapahtuu vain kehittyvillä markkinoilla. Ainoa merkittävä positiivinen uutinen pitkään aikaan kauppapolitiikan puolella on Venäjän WTO-jäsenyys. Näyttää siltä, että vaikka välittömät muutokset ovat rajallisia ja pidemmän aikavälin hyödyt riippuvat Venäjän toimista, eritoten kauppa ja palvelut hyötyvät Venäjän WTO-jäsenyydestä. Kaupan alan kasvunäkymät Suomessa ovat lähivuosina heikot. Venäjän bruttokansantuotteen taas ennustetaan kasvavan vähintään 3–4 prosentin vuosivauhtia.

 

Venäjä on sitoutunut osana WTO:n liittymisehtoja alentamaan tuontitulleja, poistamaan suurimman osan tuontilisensseistä ja harmonisoimaan tuotteiden teknisiä ja terveys- sekä kasvinsuojeluvaatimuksia vastaamaan kansainvälisiä standardeja. Venäjä on myös sitoutunut parantamaan immateriaalioikeuksien suojaa ja raportoimaan tulli- ja muun lainsäädännön muutoksista entistä läpinäkyvämmin ja selvemmin. Venäjä pyrkii OECD:n jäseneksi ja näkee sen seuraavana askeleena integroitumisessa globaalin talouteen. Voiko selkeämpiä signaaleja antaa? Venäjä haluaa harmonisoida lainsäädäntöä ja kauppatapoja länsimaisiin vastaaviin. 

 Miksi, kysyy joku? Onko tämä joku venäläisten juoni legimitoida ihmisoikeusloukkaukset, sanan vapauden rajoitukset ja miellyttää ulkomaita poliittisen arvovallan ja Venäjän suurvalta-aseman pönkittämiseksi. Skeptikot yhtyvät mielellään edellisen mielipiteeseen. Vai olisiko se sittenkin niin, että Venäjä haluaa oikeasti uudistaa yhteiskuntaansa ja monipuolistaa elinkeinoelämäänsä, jotta venäläiset yritykset menestyisivät kansainvälisessä kilpailussa. Kansalaisten elintaso pitää nousta, ettei yhteiskunnan polarisaatio enää kärjistyisi.  

Väitän, että Venäjällä ei ole vaihtoehtoa. Niin kauan kun öljyn hinta on korkealla, Venäjä pärjää ja uudistusten tarve on vähäisempi. Mutta uskaltaako Venäjän valtiovalta luottaa öljyn hinnan vakaaseen kehitykseen? Vastaukseni on, että ei. Venäjä haluaa takaisin poliittisen suuravalta-asemansa ja se voi saavuttaa tavoitteensa vain nousemalla myös taloudellisesti raskaaseen sarjaan globaalilla pelikentällä.

On hyvä muistaa, että Venäjä on erittäin ylpeä omasta historiastaan ja kulttuuristaan.  Venäjä tekee asiat omalla tavallaan ja sille pitää antaa aikaa integroitua ja sopeutua kansainvälisen kaupan pelisääntöihin. Homma kestää mutta se kannattaa eritoten suomalaisen yritysmaailman näkövinkkelistä. Meillä on se kuuluisa ”pitkä yhteinen raja” – markkinaläheisyys, suomalaistuotteiden hyvä maine, mutta ennen kaikkea meihin luotetaan. Luottamus pitää vain osata muuttaa rahaksi.

Valtiovalta lanseerasi uuden ulkosuhteiden Team Finland -toimintaohjelman Finlandia talolla. Yhtenä seminaarin työpajana toimi kansainvälistymispalvelut ja Venäjän markkinat. Valitettavasti taas saatiin kuulla, miksi se on niin vaikeaa toimia Venäjällä ja kuinka paljon erilaisia sekalaisia palveluja on tarjolla. Kannattaisiko joskus luopua uhkien korostamisesta, nähdä metsä puilta, tehdä enemmän yhteistyötä suomalaisyritysten ja viranomaisten kesken ja keskittyä ansaitun luottamuksen kaupallistamiseen?  

Suomalainen kauppa on etabloitunut Venäjälle. Suurin osa tuntee vähittäiskaupan, kuten Stockmannin, SOK:n ja Keskon merkittävät investoinnit Venäjällä mutta myös suomalainen tekninen kauppa hakee kasvua Venäjältä. Esimerkiksi Bang & Bonsomer Oy, Telko Oy ja Algol Chemicals Oy ovat tärkeitä raaka-aineiden  ja palvelujen tuottajia venäläiselle kemianteollisuudelle. Onninen ja Elektroskandia taas ovat mukana monissa länsimaisissa rakennusteollisuuden projekteissa. SGN Group vie laajasti vapaa ajan kestokulutushyödykkeitä yli 200 jälleenmyyjän voimin. Yrityksemme väittävät: Nyt on pulaa enemmän asenteesta ja osaamisesta kuin mahdollisuuksista!

Kauppa on siis pelikentällä ja hakee koko ajan uutta kasvua Venäjän markkinoilta. Osallistumme yhteiskunnallisen keskusteluun ja haluamme tarjota mahdollisuuksia Venäjä-osaamisen kehittämiseen ja yhteistyöhön eri intressiryhmien välillä.  Järjestämme mm. keväällä 2013 Pietarissa korkean tason kauppa tapahtuman: ”Venäläinen asiakas – suomalainen kauppa”, johon kaikki Venäjän kaupasta ja venäläisistä kuluttajista kiinnostuneet yritykset, tavarantoimittajat ja viranomaiset ovat tervetulleita.

Lisätietoa tilaisuudesta saa allekirjoittaneelta, hannu.kyyhkynen@kauppa.fi, tai markkinointipäälliköltä Kristina Metsolta, kristina.metso@kauppa.fi

Laitetaan sulat pöllyämään!

Kirjoittaja on Kaupan liiton kauppapolitiikan asiantuntija.