Viime marraskuussa alkanut Ukrainan kriisi on herättänyt huolta ympäri maailmaa. Sen sijaan että Ukraina olisi lähentynyt Euroopan unionia, käsillä on nyt kansainväliseksi kriisiksi äitynyt konflikti, kun Venäjä pyrkii jatkuvasti horjuttamaan Ukrainan uuden hallinnon asemaa ja varmistamaan taloudelliset ja valtapoliittiset intressinsä Ukrainan suhteen.

Suomessa asia on herättänyt turvallisuuspohdinnan ohella kysymyksiä siitä, miten kriisi vaikuttaa Venäjän talouteen sekä venäläisten ja suomalaisyritysten suhteisiin. Suomalaisyritysten vienti Venäjälle onkin notkahtanut viimeisten kuuden kuukauden aikaan eritoten ruplan heikentymisen johdosta.

Kriisin aikana venäläisten asenteet länsimaita kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen maaliskuun lopulla tekemän kyselytutkimuksen mukaan hieman yli puolet venäläisistä ilmoittaa nyt näkevänsä Euroopan unionin kielteisessä valossa. Vielä tammikuussa niukalla enemmistöllä oli positiivinen kuva unionista. 70 prosenttia vastaajista näkee Venäjän vaikutusvallan maailmassa olevan erittäin tai melko suuri. Vielä kolme vuotta sitten näin ajatteli vain puolet vastaajista. Ilmeisenä selityksenä lukujen muutoksiin pidetään Krimin miehitystä ja länsimaiden sekä Venäjän suhteiden heikentymistä Ukrainan kriisin aikana.

Ukrainan kriisi ei kuitenkaan ole toistaiseksi näkynyt kaupan alan yritysten toiminnassa. Sen sijaan ruplan pitkään jatkunut heikentyminen on vaikuttanut yritysten myyntiin. Rajakaupassa ruplan heikentyminen näkyy selvimmin. Tilanne on ollut suhteellisen rauhallinen, joskin venäläisyrityksissä ostopäätöksenteko on hidastunut. Lisäksi Venäjällä eritoten julkisissa hankinnoissa suositaan venäläisyrityksiä yhä enemmän. Havaintoja on myös siitä, että suomalaisyritysten asiakkaat venäjällä ovat saaneet ministeriöiltä kehotuksia korvata EU-tuontia tuonnilla Kiinasta. Toisaalta uutena ilmiönä on Krimiä koskevat investointikyselyt, joilla houkutellaan suomalaisyrityksiä investoimaan Krimin alueelle.

Ukrainan tilanteella on suora yhteys myös ruplan kurssiin. Ruplan odotetaan vahvistuvan, mikäli nähdään signaaleja tilanteen stabiloitumisesta. Tämän hetken heikentävinä tekijöinä ovat sotilaallisen toiminnan uhka Itä-Ukrainassa, pelko Venäjän suorasta puuttumisesta tilanteeseen ja länsimaiden asettamien uusien sanktioiden todennäköisyys. Mitkään taloudelliset faktat eivät kuitenkaan tue kriisin eskaloitumista ja Venäjän rajansiirtoja Itä-Ukrainaan. Ukrainan tilanne ja Krimin valloitus on mielestäni perinteisestä etupiiriajattelusta kumpuavaa voimapolitiikkaa, jolla Venäjä haluaa osoittaa olevansa edelleen suurvalta. Vaikka Venäjä on rikkonut kansainvälisen oikeuden pelisääntöjä, pitää sen kanssa kuitenkin pyrkiä edelleen neuvottelemaan.

Eurooppalaiset elinkeinoelämän järjestöt ovat vedonneet voimakkaasti, että talouspakotteita otettaisiin käyttöön vasta äärimmäisenä painostuskeinona. Elinkeinoelämä on lisäksi pitänyt tärkeänä valmistella mahdolliset pakotteet siten, että niistä päästään peruuttamaan mahdollisimman lyhyellä aikavälillä, jotta taloudelliset vaikutukset minimoitaisiin. Tällä linjalla tulisi jatkaa, jotta kriisin pitkittymisen saataisiin estettyä. Veikkaan, etteivät Venäjän resurssit kestä joukkojen ylläpitämistä Itä-Ukrainan rajan tuntumassa kovin pitkään. EU:n pitäisikin nyt yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa tarjota ”kunniallinen” vetäytymismahdollisuus Venäjälle. Tämä tarkoittaa aina kaupankäyntiä, joka ei näytä suuren yleisön silmissä kovin oikeudenmukaiselta mutta mahdollistaisi kriisin laukaisemisen. EU:n mahdollisessa itälaajenemisessa tulee lännen ottaa jatkossa huomioon myös Venäjän edut paremmin, jotta vastaavankaltaisten tilanteiden syntyminen pystytään estämään.

Venäjän poliittisen johdon asema on juuri nyt erinomaisen vahva mutta keskipitkällä tähtäimellä Venäjän talous hiipuu ja ihmiset kyllästyvät kurjistumiseen. Uskon, että tämä vähentää Putinin kannatusta, ja johtaa vaatimuksiin länsisuhteiden elvyttämisestä ja johtaa kaupallisten olojen normalisoimiseen.

Kaupan liitto järjestää toukokuussa seminaarin, jossa avataan Venäjän tilannetta ja kaupallisia mahdollisuuksia lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Ajankohtaisessa tilaisuudessa kuullaan käytännön kokemuksia kaupan alalta.

Kirjoittaja on Kaupan liiton kauppapoliittinen asiantuntija.