Aivan liian monesti keskitytään siihen, mikä ei ole mahdollista, koska niin ei ole aiemminkaan tehty. Usein toinen myönteisen kehityksen estävä seikka on hallinonalojen välisten rajojen ylipääsemätön kuilu. Välillä tuntuu siltä, että suurimmillaan kuilu on julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Monilla sektoreilla – esimerkiksi terveydenhuollossa – toimii niin julkisia kuin yksityisiä toimijoita. Monesti keskustelu asiakkaan edusta tuntuu jäävän sen varjoon, kumpi on parempi: yksityinen vai julkinen toimija. Tämä on täysin typerää. Oleellista on järjestää palvelut niin, että ne ovat asiakkaiden kannalta parhaat mahdolliset. Se, kuka palvelut kulloinkin tuottaa, on toissijainen kysymys.

Usein potilaan kannalta parhaaseen lopputulokseen päästään julkisen ja yksityisen puolen yhteistyöllä. Onneksi tätä on aika ajoin uskallettu kokeillakin.

Yksityinen apteekki ja kunnallinen terveyskeskus ovat terveydenhuollon tärkeimmät lähipalvelupisteet. Olen varma, että niiden välisen yhteistyön lisääminen voisi oleellisesti parantaa suomalaisten palveluita. Tarvitaan vain ennakkoluulottomuutta ja uskallusta ylittää perinteiset raja-aidat.

Sähköisen reseptin käyttöönotto ja lääkkeiden koneellinen annosjakelu ovat jo lisänneet yhteistyötä kunnan terveydenhuollon ja apteekin välillä. Tästä on hyvä jatkaa. Edes lainsäädäntö ei aina ole este yhteistyölle. Tarvitaan hyviä malleja valtakunnallisesti levitettäviksi ja paikallista tahtoa niiden toteuttamiseksi.

Apteekeista löytyy osaamista erityisesti potilaiden lääkitysten arviointiin. Apteekit voisivat yhdessä terveyskeskusten kanssa sopia järjestelyistä, joissa apteekit tarjoavat erilaisia mittauksia asiakkailleen. Myös ehkäisevässä terveydenhuollossa apteekin mahdollisuudet ovat suuret. Monessa maassa esimerkiksi kausi-influenssarokotteet ja matkailussa tarvittavat rokotteet pistetään apteekeissa.

Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja.