Asuntoministeri Jan Vapaavuori kirjoitti HS:n Sunnuntaidebatissa 13.02.2011 kaupan kaavoitusta koskevasta lakiesityksestä, joka on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Ministerin kirjoitus oli tunteikas ja mielikuvilla höystetty, ja vaatii muutaman kommentin.

Kauppa ei ole rakentanut ilman lupaa yhtään ainutta myymälää Suomessa. Jos ministerin mukaan kaupan rakentaminen on holtitonta, se johtuu virkamiesten ja kuntien puutteellisesta yhteistyöstä, ei olemassa olevan lain heikkouksista. Ratkaisu ei voi olla ympäristöministeriön virkamiesten ja ministerin lopullinen kaavoitusvalta kauppaan kaikkialla Suomessa.

Ympäristöministeriö on perustellut lain muutosta sillä, että Suomessa on suunnitteilla 200 uutta kaupan suuryksikköä. Luku on liioiteltu arvio parin vuoden takaa; ehkä noin joka kymmenes näistä voidaan käytännössä toteuttaa.

Lain muutoksen pitäisi jarruttaa myös ilmastonmuutosta. Hyvä tavoite, mutta sitä tämä lakiesitys ei tee. Kaupan asiointiliikenne tuottaa vain 1,6 prosenttia liikenteen kasvihuonepäästöistä. Lain muutos ei vaikuta liikenteen päästöihin käytännössä ollenkaan.

Vapaavuoren mielestä kaupat pitää rakentaa keskustoihin. Kauppa sijoittuukin keskustaan ja sinne, missä asiakkaat ovat, aina kun se vain on mahdollista. Kauppa on jo pitkään osallistunut kaupunki- ja kuntakeskustojen kehittämiseen kiinteistönomistajien, kuntien ja keskustayhdistysten kanssa.

Kauppa hakeutuu ensisijassa keskustaan, mutta on sinne mahdotonta sijoittaa tilaa vievää erikoiskauppaa. Rauta-, maatalous-, huonekalu- ja autokauppa soveltuvat paremmin keskustojen ulkopuolelle omille alueilleen.

Lain muutosesitys ei ota enää huomioon tilaa vievän kaupan erikoispiirteitä, vaan laittaa sen samaan asemaan muun vähittäiskaupan kanssa. Erilaisten kauppatyyppien niputtaminen yhteen ei ole järkevää. Kauppojen koon kasvaminen on luonnollinen seuraus sille, että kaupat pyrkivät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkaat haluavat yhä enemmän tuotteita yhä rajatummille kohderyhmille.

Esitys ei myöskään edistä kaupan kilpailua. Päinvastoin, se luo uusia esteitä kilpailulle, koska kaupan suuryksikön rajaa ei esitetä nostettavaksi 2000 kerrosneliöstä. Kaavoituksen lähtökohdan tulisi olla mahdollistavaa, ei rajaavaa.

Kauppa investoi vuosittain 1,2 miljardia koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Se on Suomen suurimpia veronmaksajia, joka työllistää yksittäisistä toimialoista eniten, noin 300 000 suomalaista. Se on vakavasti otettava toimiala, jossa ammattitaitoinen henkilöstö tekee työtä Suomen hyväksi. Se on paljon muuta kuin cowboykapitalismia, kuten ministeri sitä tylysti kuvailee.