Ei tarvitse olla taloustieteilijä tietääkseen, että monopoleilla on millä tahansa toimialalla toimiessaan kielteisiä vaikutuksia. Ne luovat talouteen tehottomuutta, lisäävät kustannuksia ja nostavat kuluttajahintoja.

Yksinoikeutta on pidetty perusteltuna ainoastaan silloin, kun monopolilla on pyritty vaikuttamaan johonkin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottuun tavoitteeseen, kuten ihmisten terveyden edistämiseen tai perustarpeiden täyttämiseen. Kun maailma on muuttunut, ovat perusteet monopoleille kuitenkin ennemmin tai myöhemmin kadonneet. Markkinoiden on vähitellen ymmärretty hoitavan asian paremmin kuin valtion, ja sinänsä tarpeellinen sääntely on sovitettu markkinaehtoiseen toimintaympäristöön.

On siis ollut täysin loogista, että kaikissa kehittyvissä maissa monopoleista on määrätietoisesti pyritty eroon. Niistä luopuminen ei kuitenkaan ole ollut aina helppoa, sillä vuosikymmenten perinteitä on usein vaikea purkaa. Suomalaisten monopolien osalta vaikeusastetta lisää myös se, että esim. OECD-maissa lääkkeiden ja alkoholien vähittäiskaupassa on toteutettu toisistaan poikkeavia ratkaisuja. Kun ei ole yhtä selkeää mallia, on helppo piiloutua sen argumentin taakse, että ei tässä nyt niin outoja olla.

Suomen kaltaisen avoimen talouden kannattaisi kuitenkin pyrkiä outoudesta eroon kaikilla toimialoilla. Maailmassa pärjäävät parhaiten ne maat ja yritykset, jotka toimivat kilpaillusti. Miksi tämä resepti ei toimisi myös apteekkien ja alkoholin osalta? Varsinkin, kun jatkossakin tarvittavan sääntelyn käytännön toteutus esimerkiksi ikärajojen ja lääkeneuvonnan osalta voidaan hoitaa asiantuntevasti ja aukottomasti muutenkin kuin monopolin huomassa.

Epäilevien Tuomaiden vakuuttamiseksi on syytä panostaa siihen, että asiasta löytyy riittävästi tutkittua tietoa ja puolueettomia selvityksiä. Tosiasioiden valossa uudistuksia on aina helpompi tehdä.

Apteekkarimonopolin purkamisen osalta tiedon lisäämisen logiikka onkin alkanut toimia. Viime vuonna Liisa Hyssälän johdolla ja PTY:n toimeksiannosta tehty Lääkejakeluselvitys 2018 -raportti avasi monen silmät huomaamaan, että vihdoin on aika toimia.

Samantyyppistä puolueetonta raporttia peräänkuulutamme Kaupan liitossa myös alkoholipolitiikan linjoista ja Alkon monopolista. Siinä voitaisiin arvioida lainsäädäntöuudistusten vaikutuksia muun muassa kulutuksen, kansanterveyden, eri elinkeinojen ja työllisyyden näkökulmista. Lisäksi olisi syytä hahmotella sitä, millaisin askelmerkein monopolin purkamiseen edettäisiin ja miten uudessa tilanteessa sääntely hoidettaisiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tietenkin, että vähittäiskauppa hoitaa alkoholin myynnin monopolin sijaan.

Jo ennen selvitystä heti vaalikauden alussa olisi syytä erottaa alkoholipolitiikka ja Alkon omistajaohjaus eri ministeriöihin. Tämä valtion omistajapolitiikan kummajaisen poistaminen varmistaisi sen, että tehokasta toimintaa edellytettäisiin kaikissa valtionyhtiöissä edes minimissään.

Selvää toki on, että Alkojen kohtalo on loppujen lopuksi Suomen kansan käsissä. Jos suomalaisen juomakulttuurin kehitys jatkuu sellaisena kuin viime vuosina eli kohtuullisesta alkoholin käytöstä tulee keskeinen normi, monopoli on mahdollista purkaa hyvinkin nopeasti. Uskon, että muutokseen ovat kaupan lisäksi myös suomalaiset valmiita.

Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.