MTV:n uutisissa kerrottiin 10.2. tallinnalaisesta apteekista, jonka myynti oli noussut puolella, koska suomalaiset rynnivät nyt Tallinnaan lääkeostoksille. Tämän mahdollisti suomalaisen sähköisen reseptin tunnustaminen Virossa. Ostoksesta saa myös sairausvakuutuskorvauksen Kelalta. Uutisessa kerrottiin, että lääkkeitä saa lahden takaa jopa 60 % Suomea halvemmalla.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Haluammeko lääkeostosten siirtymisen muualle, vai teemmekö itse järjestelmälle jotakin?

Olen seurannut lääkealaa pitkään. Alan sääntelystä vastaavassa sosiaali- ja terveysministeriössä on aiemmin ollut vain jokunen henkilö asioita hoitamassa ja kokenutta lainsäädännön kirjoitusvoimaa vielä vähemmän. Alan painoarvoon nähden resurssit ovat olleet vähäiset. Joskus on huolettanut myös valvojaorganisaation asenne: Aitoja uudistuksia vierastetaan ja jopa aktiivisesti vastustetaan, vaikka laissa on selkeät pykälät kehittämisestä.

Kun ministeri vielä vaihtuu melko tiuhaan ja eri puolueitten kesken, ei asiassa ole löytynyt jatkuvuutta myöskään johtamisen osalta. Lisäksi lääkeala on monimutkainen kokonaisuus. Vaatii kohtalaisen pitkää ja syvällistä perehtymistä, että sen kehittämisestä pystyy sanomaan oman näkemyksensä. Termit ja asioiden syy-seuraussuhteet eivät helposti avaudu lyhyellä oppimäärällä. Kenties tästä johtuen harva kansanedustajakaan on innostunut tarttumaan asiaan, vaikka lääkekustannukset ovat jatkuvasti kasvaneet.

Kela on hoitanut mallikkaasti korvaukset ja suorakorvaustyön vaatiman ICT-kehityksen apteekkeihin. Yllätys sen sijaan oli kuulla, että Kela maksaa tästä palvelusta apteekeille yli 42 miljoonaa euroa joka vuosi.

Opin alasta viime vuonna paljon lisää tehdessäni PTY:n toimeksiannosta Lääkejakeluselvitys 2018 -raporttia. Selvitysryhmässä työskentelin yhdessä kokeneiden ja arvostettujen lääkealan asiantuntijoiden Lauri Pelkosen, Reijo Kärkkäisen ja professori Heikki Ruskoahon kanssa. Työn aikana sain huomata, miten apteekkiasioihin on Suomessa suorastaan pelätty tarttua – jo aiheesta keskusteleminen tuntui olevan tabu. Kesäkuussa 2018 julkistetussa raportissa työryhmämme esitti useita merkittäviä uudistuksia alalle.

Sääntö-Suomen purku oli nykyhallituksen ohjelmassa. Useita uudistuksia on myös toteutettu. Luontevana jatkona uudistamisessa on 1980-luvulta peräisin oleva apteekkisääntely, joka liittyy myös sote-uudistukseen. Tällä vaalikaudella vastuuministeri Pirkko Mattila (sin.) ei kuitenkaan ole ollut halukas tarttumaan asiaan. Myös hänen puolueensa Siniset on torjunut uudistukset.

Enää apteekkijärjestelmän uudistamista ei voi lykätä. Seuraavan hallituksen ohjelma ja koko vaalikausi on toteuttamisen aikaa. Sitä enteilee myös sosiaali- ja terveysministeriön tuore raportti, jossa nyt ensimmäistä kertaa on esillä myös järjestelmän kokonaisuudistus. Ministeriö on hahmotellut kolme mallia etenemiseen. Ensimmäisessä mallissa uudistettaisiin niin omistajuus, yhtiömuoto, itsehoitolääkkeiden myynti kuin apteekkitalouden laaja kokonaisuus.

Ministeriön raportissa ilmaistiin myös selväsanaisesti huoli niin apteekkipalveluiden saatavuudesta kuin lääkkeiden hintatasosta ja apteekkien ylisuurista katteista erityisesti kalliissa lääkkeissä. Suunnanmuutos on käsillä ministeriössä, kuten se on ollut jo pidempään yleisessä ilmapiirissä.
Apteekkitalous ei ole mikä tahansa nappikauppa. Kyse on kolmen miljardin euron markkinasta, joka kasvaa edelleen. Voiko lääkejakelun hoitaa tehokkaammin? Lääkejakeluselvitys 2018 -raportissa osoitimme, että nyt jakelu on kallis ja tehoton sekä kuluttajan että yhteiskunnan kannalta.

Miten asiakkaan maksuosuutta sitten voidaan painaa alaspäin? Valtion osuus on nyt 1,4 miljardia euroa sairausvakuutuskorvauksia. Summa on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkupuolelta. Kaikkien vastuullisten päättäjien pitäisi olla tästä kehityksestä huolestuneita.

Eikä ainoastaan huolestuneita – on tekojen aika! On kyettävä luopumaan apteekkien määräsääntelystä ja myönnettävä, ettei proviisoriomisteisuudelle ole nykypäivänä perusteita. Myös apteekit menestyvät paremmin vapaamman sääntelyn ympäristössä. Apteekkipalveluiden kysyntä ei katoa mihinkään, mutta aidon kilpailun oloissa kaikkien toimijoiden on välttämätöntä tehostaa toimintaansa ja kyetä vastaamaan kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin.

HLT, VTM Liisa Hyssälä johti 2017−18 Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta tehtyä hanketta, jossa selvitettiin lääkejakelun uudistamista. Aiemmin Hyssälä on toiminut mm. Kelan pääjohtajana, sosiaali- ja terveysministerinä sekä peruspalveluministerinä. Tällä hetkellä Hyssälä työskentelee Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa Uudistumiskyky-teeman vanhempana neuvonantajana.