Piikkimatot kuulemma uhkaavat loppua kaupoista ennen joulua. Mutta älkää hätäilkö: olen varma, että jo pian ensi vuonna niitä myydään vieläkin halvemmalla – kirpputoreilla nimittäin.

Ovelasti tämäkin tuote onnistuttiin tuomaan tietoisuuteemme ja joulun hitiksi. Vielä puoli vuotta sitten piikkimatto toi mieleeni lähinnä poliisin ja kaahareiden pysäytykset. Nyt minäkin osallistun täällä piikkimattohuumaan paapattamalla liian tuttua ja kulunutta "miten se joulu aina aiheuttaa ostohysterian, kun kyseessä on rauhan ja lämmön juhla".

Kuvaaja: Vesa Rajala

Vakuutamme kyselyissä, että ostamme mieluusti suomalaista ja kestävää. Sitten eteemme isketään muovinen, jossain kaukana valmistettu kapistus, jonka luvataan tekevän monenlaista hyvää.

Sehän on saatava, oli tuotteen alkuperä mikä tahansa.

Pääekonomistin huoli siitä, että suomalaiset eivät kuluttaisi jouluunsa, näyttää siis turhalta. Kassat ovat kilisseet joululaulujen tahtiin ja tuskin kovin hiljaista on lähipäivinäkään.

Kulutuksen ja hyvinvoinnin kasvut eivät kulje käsikynkässä

Samaan aikaan Kööpenhaminassa neuvotellaan isoista ilmastokysymyksistä. Taustalla pitkälti länsimainen kulutusyhteiskuntamme. Mutta mitäpäs niistä, kun meille vakuutellaan, että ilman yksityisen kulutuksen kasvua romutamme yhteiskuntamme. Onneksi tätäkin jo nykyisin kyseenalaistetaan: viimeiseksi silmiin on sattunut Lauri Järvilehdon kirjoitus ”Hyvinvointiyhteiskunta ei ole kasvuyhteiskunta”.

Mutta joulusta on helppo aloittaa kulutuksen painopisteen siirtäminen yhä enemmän palveluihin, jotka tunnetusti työllistävät ja tuottavat kaivattua rahan liikettä. Minä toivoin lahjaksi hierontalahjakorttia piikkimaton sijaan. Siinä toteutuu "hemmottelun ja hellyyden" ajatus.

Yhteismakoilua matolla tai helliä hierontoja

Minua kiehtoo ajatus, että tänä jouluna monessa kodissa äiti tai isä ilmoittaisi, että no niin, pistetäänpäs valoja himmeämmälle ja pötkähdetään kaikki vierekkäin tuohon tavalliselle matolle, kiinni toisissamme ja vaikka käsistä pitäen. Siinä voitaisiin nauttia läheisyyttä vartin ajan, ja taatusti jäisi lahja mieleen. Eikä haittaisi, vaikka toistettaisiin viikottain seuraavaan jouluun asti.

Hieroakin toki saa. Läheisen ihmisen kosketus tekee varmasti vähintään yhtä suuria ihmeitä kuin fakiirimatto tai erilaiset tuotteet (mm. "paristokäyttöinen niskanlämmitin"), joita Serenitas ihmettelee kodinkoneliikkeen kuvastossa.

Kaupparyysiksen sijaan olen käväissyt muutamissa myyjäisissä ja ostanut, jos on tullut vastaan jotain todella mieluisaa. Turha on hankkia mitään sellaista, josta ei aidosti tykkää: tunteella ostaminen on siis täysin sallittu taktiikka. Kun tuote on oikeasti mieluisa jo hankintahetkellä, se ei muutu turhakkeeksi.

Joulun ruokaostokseni jatkavat samaa linjaa. Ostan vain sellaista, josta pidän ja jonka koen eettis-ekologisesti edes suhteellisen kestäväksi, jottei tarvitse kärsiä huonoa omaatuntoa.

Nettikaupoissa rahat virtaavat ulkomaille

Mutta jottei menisi ihan pehmolöpinäksi, niin vielä vinkki suomalaisille kaupoille ensi joulua ajatellen. Pistäkää nettikaupat kuntoon.

Suomalaisissa nettikaupoissa olisi kuluttajan kannalta etunsa, kuten etämyynnin peruuttamisoikeudet, mutta monta kertaa ulkomaalaisissa kaupoissa on monta muuta parempaa tekijää, kuten valikoimat ja hinta. Usein ne myös toimivat ja palvelevat.

Siksi on harmi, että edelleen suomalaisista verkkokaupoista joutuu lukemaan masentavia kokemuksia. SannaE:n kirjoitus on vain yksi esimerkki.

Onneksi on myös paljon pieniä, mainiosti palvelevia suomalaisia nettikauppoja: kiitokset teille, teette mainiota työtä.

Levollista ja koskettavaa joulunaikaa myös kaikille muille!

Mari Koistinen on kuluttajaekonomisti ja viestintäyrittäjä, joka niin työssään kuin vapaa-ajallaan pörrää netin ja kuluttamisen maailmoissa mm. ylläpitäen Kulutusjuhla.fi -sivustoa.