Verkkokauppa jatkaa vahvaa kasvuaan. Vuonna 2018 suomalaisten digiostokset kasvoivat noin kuusi prosenttia, ja kasvun ennakoidaan vahvistuvan – erityisesti mobiilissa. Kaupan liitto on huolissaan siitä, että esimerkiksi kiinalaiselta verkkokaupalta ei edellytetä samoja sääntöjä kuin EU:ssa toimivalta kaupalta.

Verkkokaupan markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti jo vuosikausia, ja kasvu jatkuu edelleen. Maailman suurimman verkkokauppamarkkinan, Kiinan, ennustetaan kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana jopa yli 70 prosenttia, ja toiseksi suurimman, USA:n, lähes 50 prosenttia. Suomessa digishoppailun ennakoidaan kasvavan vuoteen 2023 mennessä runsaat 40 prosenttia, suurin piirtein samaa vauhtia kuin muissakin Pohjoismaissa.

”Muissa Pohjoismaissa kasvu nojaa kuitenkin pitkälti vuotuisen ostoskorin kasvuun. Toki Suomessakin ostosmäärät kasvavat, mutta eivät yhtä paljoa kuin vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa. Meillä digiostamisen kasvu perustuu muita Pohjoismaita enemmän ostajamäärän kasvuun”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa suomalaisten verkkokauppamarkkinoiden kehitystä.

Viime vuonna digiostokset niin koti- kuin ulkomaisistakin verkkokaupoista kasvoivat noin kuusi prosenttia, ja nettomyynti suomalaisille kuluttajille oli lähes kolme miljardia euroa (ei sisällä arvonlisäveroa eikä kuljetuskustannuksia). Tänä vuonna kasvun ennustetaan jatkuvan noin 9 prosentissa. Reippaimmin kasvoivat ruoan ja juomien verkko-ostokset, noin 11 prosenttia, ja sisustuksen ja kodin käyttötavaroiden ostokset, noin 10 prosenttia.

Käyttötavaroiden ostaminen siirtyykin yhä enemmän digikanaville. Esimerkiksi elektroniikan ostoksista tehdään nyt noin 40 prosenttia digitaalisesti, kun vuonna 2023 osuuden ennustetaan olevan jo noin 60 prosenttia.

Kauppa on siirtynyt mobiiliin

Mobiiliostaminen on parin viime vuoden aikana yleistynyt. Viime vuonna jo 39 prosenttia ostoksista tehtiin mobiilisti, puhelimella tai tabletilla, kun vuonna 2016 osuus oli vain 27 prosenttia. Toimivien ratkaisujen kehittäminen onkin olennaista suomalaiselle erikois- ja käyttötavarakaupalle, jotta kansainväliset kilpailijat eivät nappaisi asiakkaita huonojen tai olemattomien mobiilisovellusten vuoksi.

”Yksi kuluttajien suurimmista turhautumisen syistä mobiiliostoksilla on liian hitaasti toimivat verkkosivut tai sovellukset. Sovellukset, joilla ostamisen eri vaiheet sosiaalisesta mediasta maksamiseen toimivat mobiilissa saumattomasti ja mahdollisimman vähillä klikkauksilla, houkuttelevat ostamaan ja palaamaan kauppaan myös uudelleen”, Kurjenoja kertoo.

Kun vielä mobiililompakot maksutapana valtaavat alaa meillä ja muualla, verkkokauppojen on pystyttävä tarjoamaan myös näitä ratkaisuja. Jo nyt valtaosa kiinalaisten verkko-ostoksista maksetaan mobiililompakoilla, kuten AliPaylla, mutta myös USA:ssa sähköisten lompakoiden ennustetaan syrjäyttävän korttimaksamista käytetyimpänä maksutapana lähivuosien aikana. Suomessa pankkisiirtojen ja pankkien maksupainikkeiden merkitys säilyy vahvana, mutta täälläkin sähköinen maksunvälitys ja mobiililompakot valtaavat alaa.

Verkkokauppa.com on suurin, Varustelekasta pidetään eniten

Nettomyynniltään Suomen suurin verkkokauppa viime vuonna oli Verkkokauppa.com, mutta asiakkaita keräsi eniten Zalando. Yksi Suomen suurimmista verkkokaupoista ja elintarvikkeiden ylivoimaisesti suurin verkkomyyjä oli valtiollinen Alko. Suuret kansainväliset markkinapaikat ja verkkokaupat – Amazon, AliExpress, eBay ja Wish – houkuttelivat sekä asiakkaita että ostoskertoja. Vaikka kansainväliset jätit ovatkin houkuttelevia ostospaikkoja, monet suomalaiset verkkokaupat päihittävät ne asiakasarvioissa.

Varusteleka, SinunApteekki, Dermoshop, Scandinavian Outdoor sekä Musti ja Mirri keräsivät asiakkailtaan huippuarvioita niin hintalaatu-suhteella, sivujen toimivuudella kuin ostamisen tuellakin mitattuna.

”Viime vuoden tapaan Varusteleka pärjäsi asiakkaiden mielestä parhaiten ja jätti muun muassa Applen, Asosin ja Wishin hännille”, Kurjenoja tiivistää tuloksia.

Kansainvälinen verkkokauppa pelaa eri säännöillä

Vähittäiskaupan digitalisoituminen kiristää kansainvälistä kilpailua kuluttajista. Alan sääntely on kuitenkin kivijalkakaupan aikakaudelta. Muun muassa puutteellinen kuluttajaturvallisuuden valvonta ja kansainvälisen postijärjestelmän määräämät lähetyskulut tukevat usein EU:n ulkopuolista verkkokauppaa kotimaiseen verrattuna.

Tutkimuslaitos Copenhagen Economicsin tutkimus postipalveluiden hintojen vaikutuksista Suomen ja Ruotsin verkkokauppaan paljastaa, että Maailman postiliiton (UPU) päätemaksujen ja kotimaisten lähetysmaksujen ero voi syödä moninkertaisesti verkkokaupan tuotteen voittomarginaalin. Keskimäärin kotimaisen verkkokaupan maksama Postin lähetysmaksu on 46 prosenttia suurempi kuin saapuvan postin, esimerkiksi kiinalaisen verkkokaupan, päätemaksut. Ruotsissa ero on vieläkin suurempi: 57 prosenttia.

UPU-maksujen lisäksi eurooppalaisen kaupan kustannuksia lisää turvallisuus- ja laatustandardit, joita aasialaisen verkkokaupan ei käytännössä tarvitse noudattaa. Kaupan liiton selvityksen mukaan EU-standardit täyttävän tuotteen hankintahinta suomalaiselle vähittäiskaupalle voi olla jopa 20−70 prosenttia suurempi kuin kiinalaiselle kaupalle.

”Lainsäädännön vaatimukset, yritysten tekemä omavalvonta ja ulkopuolisilta ostettava auditointi turvaavat kuluttajaa, mutta nostavat hintaa. Kun tähän lisätään suomalaisen kaupan maksamat postimaksut ja tuonnin tullit, on helppo huomata, että eurooppalaiseen kauppaan kohdistuu merkittävää kilpailuhaittaa”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Janne Koivisto summaa tilannetta.

Lisätiedot:

Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Janne Koivisto, johtava asiantuntija, Kaupan liitto, p. 050 321 3639, janne.koivisto(at)kauppa.fi

Copenhagen Economicsin Kaupan liitolle ja Svensk Handelille tekemään tutkimukseen voi tutustua täällä.

Liite: 

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. Kauppa.fi