Vuosilomalain muutokset tulevat voimaan 1.4.2019, ja muutoksia sovelletaan 1.4.2019 alkavasta lomanmääräytymisvuodesta lukien. Muutosten johdosta työntekijä saa jatkossa useimmissa tapauksissa neljän viikon vapaan huolimatta siitä, että hän on pitkällä sairauslomalla tai lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lisäksi työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antamisajankohta pitenee vuodella.

Lakimuutosten taustalla ovat eräät Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut. Ratkaisujen sisältö on viety muutosten myötä kotimaiseen vuosilomalakiin. Kaupan liitto on suhtautunut lakihankkeeseen kriittisesti. 

Lakimuutos ei liity EU-tuomioistuimessa vireillä olevaan tapaukseen Suomessa noudattavasta vuosiloman karenssisäännöstä tilanteissa, joissa työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana. 

Lakimuutosten sisältö   

Vuosilomalakiin lisätään 1.4.2019 alkaen uusi 7a §. Säännöksen johdosta työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin tilanteissa, joissa hän ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Lisävapaapäiviä voi ansaita ainoastaan näistä poissaolosyistä. Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomapäiviä eikä niiltä kerry uutta vuosilomaa. Lisävapaapäiviltä ei myöskään makseta lomarahaa. 

Lisäksi työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisaikataulu pitenee. Siirretyn kesäloman antamisen takaraja siirtyisi näissä tilanteissa vuodella eteenpäin. Jos työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn kesäloman antaminen lomakaudella ei olisi mahdollista, loma olisi annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, ja viimeistään kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Lakimuutos ei vaikuta talviloman antamiseen aikatauluihin työkyvyttömyystilanteessa. 

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut tarkemmat soveltamisohjeet, joihin voi tutustua täällä (soveltamisohje ladattavissa sivulta pdf-tiedostona). Soveltamisohjeissa on käsitelty keskeiset lakimuutosta koskevat asiat. Lakia koskeva hallituksen esitys löytyy täältä.

Alla on selostettu Kaupan liiton näkemys lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta. Kyseessä on uusi lainsäädäntö, eikä siitä ole vielä soveltamiskäytäntöä. Tulkintojen muuttuessa ja kehittyessä alla olevaa ohjeistusta tarkistetaan ja päivitetään, joten niiden sisältö kannattaa tarkistaa ennen käytännön soveltamista.  

Lisävapaapäivän korvaus Kaupan työehtosopimuksen soveltamisalalla 

Lain mukaan työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.   

Kokoaikaisella kuukausipalkkaisella työntekijällä lisävapaapäivän korvaus voidaan laskea seuraavasti: 

Osa-aikaisella työntekijällä lisävapaapäivän korvaus voidaan laskea (täyden) sairausajan palkan sääntöjen mukaan. 

Jos lisävapaapäivät annetaan vuosilomalain mukaisia ilmoitusaikoja noudattaen, niin käytännössä korvaus määräytyy normaalisti työsopimuksen ja keskimääräisten lisien mukaan. Tasoittumisjaksoa käytettäessä korvaus määräytyy viimeisimmässä työvuoroluettelossa ilmoitetun jaksossa jäljellä olevan keskimääräisen viikkotyöajan mukaan, jos lisävapaapäivien pitäminen on suunniteltu jakson aikana. Mikäli lisävapaapäivät sovittaisiin tai määrättäisiin ajalle, jolle on jo suunniteltu työvuorot, niin perusteena olisi todellinen kertymä ja suunnitellut tunnit. Tarkempia ohjeita sairausajan palkasta löytyy Kaupan poissaolo-oppaan sivulta 21 (oppaat ladattavissa täältä). 

Mikäli työntekijä ansaitsee säännönmukaisesti provisioita, voidaan provision laskennassa hyödyntää Kaupan työehtosopimuksen mukaista keskimääräisen päiväpalkan laskentaa provision osalta (tes s. 98). Laskenta-aika voi tällöin olla 12 edellistä kalenterikuukautta. Laskenta-aikana säännölliseltä työajalta maksettu ja maksettavaksi erääntynyt provisio jaetaan laskenta-aikana työntekijän tekemillä todellisilla työpäivillä.  

Korvauksen pohjana oleva palkka määräytyy lisävapaapäivien alkamishetken mukaisen palkan mukaan. 

Korvausta laskettaessa on huomioitava, että kalenteriviikko sisältää pääsääntöisesti kuusi lisävapaapäivää. Keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan työntekijän lisävapaapäivien määrällä.

Työsuhteen päättyessä pitämättömät lisävapaapäivät korvataan näiden laskentasääntöjen mukaan. 

Muita vuosilomaohjeita

Jäsensivuiltamme löydät lisää yleistä tietoa vuosiloman ansainnasta, sen antamisesta ja vuosilomapalkkaa koskevista määräyksistä.