Palvelualojen maineindeksi
Elinvoimaisen palvelutalouden rakentuminen Suomeen on vaikeaa, jos palveluja ei arvosteta. Maine voi perustua vanhaan tietoon tai piintyneisiin ennakkokäsityksiin ilman kunnollista tietoa. Mitä heikompiin perusteisiin alan maine nojaa, sitä helpommin yksittäiset uutiset, somekohut ja muut huhut voivat sen liata. Alan hyvä maine voi auttaa yrityksiä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Hyvä maine voi auttaa myös alan edunvalvonnassa.
Yrityksillä on keskeinen rooli paitsi oman maineensa myös koko alan maineen rakentamisessa. Koska alan maine voi auttaa tai heikentää yrityksen omaa mainetyötä, niiden on hyvä nähdä alan maineen vahvuuksia ja heikkouksia.
Palvelualojen maineindeksi auttaa indeksissä mukana olevia aloja näkemään itsensä kannalta olennaisia maineongelmia ja tekemään työtä niiden eteen. Palvelualojen maineindeksiä tullaan kehittämään ja laajentamaan tulevaisuudessa, jotta tietämys palveluista kasvaisi ja palvelualojen arvostus nousisi.
Palvelualojen maineindeksi 2019
Palvelualojen maineindeksi 2017
Miten maineindeksi on tehty?
Maineindeksissä tarkastellaan kuutta kuluttajapalveluja tarjoavaa toimialaa. Alat on valittu siten, että ne ovat suorassa asiakaskontaktissa kuluttajien kanssa, jolloin ne tunnetaan, ja kuluttajilla on niistä joku käsitys, mahdollisesti myös oma kokemus. Kullakin alalla toimii myös suuria yrityksiä, jolloin toimiala on helppo mieltää yritysten kautta.
Maineindeksin palvelualat ovat: yksityiset terveyspalvelut, pankki ja rahoitusala, vähittäiskauppa (ruoka –, tavaratalo ja erikoiskauppa), ravintolat ja kahvilat, rautatieliikenne ja lentoliikenne. Vertailukohdiksi on valittu Suomen talouden perinteiset tukijalat, paperi ja konepajateollisuus, sekä kuluttajarajapinnassa toimiva elintarviketeollisuus.
Maineindeksi on suunniteltu yhteistyössä Aalto-yliopiston professori (Professor of Practice) Lasse Mitrosen, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan sekä Kaupan liiton eri asiantuntijoiden kanssa, ja se on osa kaupan liiton ja prof. Mitrosen välistä yhteistyötä, jossa Mitronen osallistuu tutkimusasetelman ideointiin ja määrittelemiseen ja saa kerätyn aineiston käytettäväkseen tutkimus ja opetustyöhön.
