Kim Ohtosen matka Helsingin kauppakorkeakouluun opiskelemaan kaupan maisteriohjelmaan ei ehkä ole kaikista tavanomaisin. Taustalla on tradenomin tutkinto ja pitkä työkokemus Keskolta.

Kim Ohtonen, 31, hörppää kahvia ja katselee kadun vilinää. Mies on Keskolla tietohallinto-osastolla esimiestehtävissä. Syksyllä taskussa olisi tarkoitus olla kauppatieteen maisterin tutkinto. Ohtonen opiskelee uudessa kaupan maisteriohjelmassa Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Lukion jälkeen Ohtonen mietti, mitä hän halusi tulevaisuudeltaan. Armeijan ja etsikkoajan jälkeen hän halusi opiskella jotain yleispätevää. Kaupan ala kiinnosti ja Ohtonen päätyi Heliaan opiskelemaan tradenomiksi. Kauppakorkeakoulu oli jo tuolloin mielessä, mutta pääsykokeisiin pänttääminen ei innostanut.

Jo opiskeluaikoinaan Heliassa Ohtonen pääsi Keskolle viiden kuukauden työharjoitteluun. Hän aloitti suoraan toimistotöistä tietohallinto-osastolla.

– Olen ehkä vähän erikoinen keskolainen, kun minulla ei ole taustaa kaupassa tai varastolla, Ohtonen tuumaa.

Uudistus avasi ovet kauppikseen

Puolitoista vuotta sitten tutkintorakenneuudistus herätti uudelleen haaveet kauppakorkeakoulusta. AMK-tutkinnon omaaville tarjoutui mahdollisuus opiskella suoraan kaksivuotinen maisterin tutkinto. Uudessa kaupan alan maisteriohjelmassa Ohtonen aloitti ensimmäisten joukossa.

– Koin, että maisterin papereista olisi minulle hyötyä, mutta alusta aloittaminen ja viiden vuoden opinnot eivät napanneet. Kouluttautuminen työn ohessa on viesti työnantajalle. Olenkin saanut jo vastuullisempia tehtäviä. Firma on ollut opintojen suhteen todella joustava. Etätöiden ja muiden järjestelyiden kautta on ollut mahdollista sekä opiskella että työskennellä täyspäiväisesti, Ohtonen kiittelee.

– Vapaa-ajan ongelmiakaan ei pääse syntymään, nauraa Ohtonen ja laskee kahvikupin pöydälle.

Nuorillekin mahdollisuus edetä

Ohtonen on ollut Keskolla nyt viisi vuotta asiantuntijana ja viime syksynä mies sai ylennyksen esimiestehtäviin.

– Kesko on hyvä paikka olla töissä. Vaikka sitä välillä miettiikin, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella, ei minulla ole silti mikään tarve vaihtaa työpaikkaa. Pitkään olin osastollamme nuorin. Silloin kaipasin omanikäisiä työkavereita, 31-vuotias helsinkiläismies toteaa.

Tällä hetkellä kuitenkin työpaikan ikähaitari liikkuu alle 30-vuotiaista reilusti yli 50-vuotiaisiin.

– Ihmisiä tulee tänne töihin bisneksen puolelta. Sitten on insinöörejä, niitä jotka tulevat suoraan koulun penkiltä ja niitä joilla on jo monen kymmenen vuoden kokemus alalta. Hyvä puoli täällä kuitenkin on, että nuorillekin annetaan mahdollisuus edetä. Paljon on harjoittelijoita palkattu myöhemmin vakinaisiin hommiin.