Vuosiloma-asiat koronatilanteessa
Vuosilomat määräytyvät, ja ne annetaan sekä pidetään koronavirustilanteessakin normaalien vuosilomaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Olemme koonneet yhteen erityisesti koronaviruksen aiheuttamiin lomautuksiin liittyviä vuosiloma-asioita.
Tämän artikkelin sisältö perustuu verkkosivuillamme julkaistuihin artikkeleihin Kaupan liiton ohjeistus koronaviruksen varalle ja Työntekijän lomauttaminen koronatilanteessa.
Katso myös muut aihetta koskevat kirjoitukset:
Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin yhteiset suositukset paikallisesta sopimisesta 4.3.2021Työpaikkakohtaisen sopimuksen mallipohja löytyy täältä:
Työpaikkakohtainen sopiminen
Tärkeää ennakkotietoa liikkumisrajoituksista ja työvoiman vähentämisestä
Yhteistoimintamenettelyohjeet koronatilanteessa
Vuosiloman kertyminen
Mikäli työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden leviämisen estämiseksi annetun kotimaisen viranomaisen määräyksen vuoksi (vuosilomalain 7 § 2 mom. 4. kohta), kyse on työssäolon veroisesta ajasta. Esimerkiksi karanteeniin määrääminen on tällainen este. Vuosilomaa kertyy koko esteen ajalta.
Sairaan lapsen hoito kerryttää vuosilomaa samalla tavoin kuin muutoinkin.
Poissaolo pakottavista perhesyistä (työsopimuslain 4 luvun 7 §) kerryttää vuosilomaa.
Yllämainituissa tilanteissa on syytä etukäteen määrittää, onko kyseessä tällainen poissaolo, vai jokin muu yhteisesti sovittu vapaa.
Vuosiloman kertyminen ja lisävapaapäivät lomautustilanteessa
Jos työntekijä on lomautettu kokoaikaisesti, ensimmäiset 30 työpäivää ovat työssäolon veroisia kerrallaan vuosiloman ansainnassa. Jos työntekijä ennen lomautusta kuului 35 tunnin ansaintasäännön piiriin vuosilomien ansainnassa, ovat ensimmäiset 42 kalenteripäivää työssäolon veroista aikaa vuosiloman laskennassa.
30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän ajanjakson laskenta aloitetaan alusta, jos lomautus keskeytyy, ja jatkuu jälleen keskeytyksen jälkeen. Lomautuksen keskellä oleva vuosiloma ei kuitenkaan keskeytä lomautusta siinä mielessä, että vuosiloman kertyminen alkaisi alusta vuosiloman jälkeen. Toisaalta yhdenkin päivän työskentely lomautuksen aikana tarkoittaa sitä, että 30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän laskenta aloitetaan alusta.
Jos työntekijä on lomautettu lyhentämällä työaikaa, lomautuspäivät ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta ovat työssäolon veroisia vuosiloman laskennassa. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen (31.3.) jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen eli 1.4.
Vuosilomalain 7 a §:n mukaisia lisävapaapäiviä ei kerry lomautuksen ajalta.
Vuosiloman antaminen ja pitäminen
Vuosiloman antaminen hoidetaan koronavirustilanteessa samalla tavalla vuosilomalain mukaisesti kuin normaalistikin. Käytännössä voi olla kannattavaa harkita lomien sijoittamista ajalle, jona työnteko on vähentynyt.
Vuosiloman antaminen ja pitäminen lomautuksen aikana
Työntekijä voi olla lomautuksen aikana vuosilomalla. Lähtökohta on, että vuosiloman antamisessa toimitaan samojen lomakausien mukaan kuin muutoinkin.
Vuosilomalain mukaan työntekijän kesäloma (24 päivää) tulee antaa kesälomakaudella, eli 2.5.−30.9. välisenä aikana. Tämä pääsääntö pätee mahdollisista lomautuksista huolimatta. Lomautukset eivät estä vuosiloman määräämistä kesälomakaudelle, vaan päinvastoin työnantajalla on velvollisuus antaa kesälomat kesälomakauden aikana.
Kesäloma voidaan sijoittaa kesälomakauden ulkopuolelle, jos siitä sovitaan työntekijän kanssa. Sovittaessa kesäloma tulee antaa viimeistään ennen vuoden 2021 kesälomakauden alkua, eli 2.5.2021 mennessä.
Lomautusilmoituksessa on hyvä todeta, että vuosiloma ei päätä lomautusta, vaan lomautus jatkuu automaattisesti ilman uutta lomautusilmoitusta alkuperäisen lomautusilmoituksen mukaisesti.
Päivät, joina työntekijä on lomautuksen aikana vuosilomalla, luetaan työssäolon veroisia päiviä määrittäessä vuosilomapäiviksi. Esimerkiksi jos töyntekijälle on määrätty lomautuksen aikana neljän viikon kesäloma, työntekijä ansaitsee kesälomansa aikana uutta vuosilomaa, mikäli vuosiloman aikana täyttyy 14 päviän tai 35 tunnin ansaintasääntö. Lomautuksen keskellä oleva vuosiloma ei kuitenkaan keskeytä lomautusta siinä mielessä, että vuosiloman kertyminen alkaisi alusta vuosiloman jälkeen.
Sen sijaan yhdenkin päivän työskentely lomautuksen aikana tarkoittaa sitä, että 30 työpäivän tai 42 kalenteripäivän laskenta aloitetaan alusta.
Vuosilomista ilmoittaminen, työntekijöiden kuuleminen ja vuosiloman ajankohta
Poikkeustilanteesta tai käynnissä olevista lomautuksista huolimatta työnantajan tulee noudattaa vuosilomalain säännöksiä myös vuosilomaa annettaessa. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Tämän jälkeen työnantaja päättää vuosiloman ajankohdan. Vuosilomia annettaessa on muistettava työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Jos työpaikalla on ollut käytössä lomakierto, voidaan sitä noudattaa myös lomautusten aikana. Ylipäätään työnantajan on suositeltavaa sijoittaa osan työntekijöistä vuosilomat jo kesälomakauden alkuun. Näin vältytään tilanteilta, joissa kesän loppua kohti työvoiman tarve lisääntyykin ja kaikilla työntekijöillä olisi vielä kesälomat pitämättä. Myöskään tämä tilanne ei oikeuttaisi työnantajaa määräämään vuosilomia kesälomakauden ulkopuolelle, sillä työnantajan olisi tullut ottaa tämä huomioon lomien suunnittelussa.
Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle vuosiloman ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voitaisiin ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Koronasta johtuva poikkeuksellinen tilanne saattaa oikeuttaa työnantajan noudattamaan kahden viikon ilmoitusaikaa, mutta tähän poikkeukseen on syytä suhtautua varauksella. Työnantajan on tarvittaessa pystyttävä perustelemaan, miksi kuukauden ilmoitusajan noudattaminen on tuottanut yritykselle kohtuuttomia vaikeuksia.
Jo määrätyt tai sovitut vuosilomien ajankohdat sitovat työnantajaa. Lomautukset ja koronatilanne eivät oikeuta työnantajaa siirtämään työntekijän kanssa jo sovittua vuosilomaa. Jo sovittu vuosiloma voidaan siirtää työntekijän suostumuksella.
Liitot suosittelevat osapuolia sopimaan joustavasti lomien ajankohdasta, jos sillä voidaan välttää esimerkiksi ylimääräisiä lomautuksia.
Esimerkki 1: Työntekijän kanssa on sovittu (tai hänelle on ilmoitettu) vuosilomasta 3.3. Vuosiloman ajankohta on 20.4.−26.4. Lomautusilmoitus on annettu 23.3, ja lomautus kestää 30.3.−3.5. Tässä tilanteessa on suositeltavaa sopia vuosilomalle uusi ajankohta. Jos muuta ei sovita, vuosiloma pidetään normaalisti, mutta työntekijälle tulee todeta, että lomautus jatkuu vuosiloman jälkeen. Lomautusilmoituksen antamisajankohtana tiedossa oleva vuosiloma ja lomautuksen mahdollinen jatkuminen sen jälkeen on syytä todeta jo lomautusilmoituksessa.
Vuosiloma ja ulkomaille matkustaminen
Ulkomailta Suomeen palattaessa voidaan asettaa karanteeniin. Karanteeniin asettaminen riippuu siitä, millainen koronavirustilanne lähtömaassa on. Säännöt voivat vaihdella yksittäistapauksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää tietoa kulloinkin voimassa olevista karanteenimääräyksistä (https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia).
Mikäli työntekijä ei pääse töihin viranomaisen suositteleman karenteenin (ns. omaehtoinen karanteeni) vuoksi, poissaolo on Kaupan liiton tulkinnan mukaan palkaton.
Mikäli kyseessä tartuntatautilain mukainen karanteeni, noudatetaan siihen liittyviä sääntöjä (ks. kohta ”Poissaolo töistä”).
Vuosiloman jakaminen
Kesäloma (24 arkipäivää) tulee lähtökohtaisesti antaa yhdenjaksoisena. Ainoastaan, jos se olisi välttämätöntä töiden käynnissä pitämiseksi, voitaisiin 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa. Välttämättömyyden kriteeri on asetettu hyvin korkealle, eikä pelkästään koronasta johtuva poikkeustilanne vielä oikeuttaisi työnantajaa jakamaan kesälomaa. Välttämättömyyden kriteerin täyttymistä tulee arvioida tapauskohtaisesti. Sitä, miten 12 arkipäivää ylittävä osa jaetaan, ei ole säädetty. Jokaisen jaetun osuuden tulee kuitenkin niin ikään täyttää välttämättömyyden kriteeri.
Työntekijän pyynnöstä voidaan sopia, että 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta pilkotaan pienempiin osiin.
Vuosilomapalkka
Lomautuksella ei ole vaikutusta vuosilomapalkan laskentaan. Jos työntekijä on kokoaikainen kuukausipalkkainen, lasketaan vuosilomapalkka lomaa edeltävän kokoaikatyön kuukausipalkan mukaan lomautuksesta huolimatta. Sillä, että työntekijän työaika ja palkkaus on ennen lomanmääräytymisvuoden vaihdetta tai ennen loman pitämistä muuttunut tuntipalkaksi osa-aikaisen lomautuksen vuoksi, ei ole merkitystä vuosilomapalkan laskentasäännön kannalta. Työntekijä on tällöinkin oikeutettu kokoaikatyön kuukausipalkan perusteella laskettavaan vuosilomapalkkaan. Tässä on huomioitava esimerkiksi lomautuksen aikana tapahtuneet palkankorotukset tai palvelusvuosiportaiden vaihtumiset.
Esimerkki 2: Työntekijä on kokoaikainen ja kuukausipalkkainen. Työntekijä lomautetaan lyhentämällä työaikaa 20 h/vko 15.3. alkaen. Työntekijä pitää kesälomaa heinäkuussa 2020. Työntekijän vuosilomapalkka lasketaan sen kokoaikatyön kuukausipalkan mukaan, kuin mitä hän saisi, jos häntä ei olisi lomautettu.
Jos työntekijä oli jo ennen (osa-aikaista) lomautusta osa-aikainen ja/tai sai tuntipalkkaa, lasketaan vuosilomapalkka prosenttiperusteisesti.
Jos työntekijä lomautetaan kokoaikaisesti, lasketaan vuosilomapalkkaan laskennallista palkkaa lomautuksen ajalta joko 30 työpäivän ajalta (ansaittaessa vuosilomaa 14 päivän ansaintasäännön mukaan) tai 42 kalenteripäivän ajalta (ansaittaessa vuosilomaa 35 tunnin ansaintasäännön mukaan). Sen sijaan jos työntekijä on lomautettu työaikaa lyhentämällä, ei vuosilomapalkkaan lisätä laskennallista palkkaa lomautuksen ajalta lainkaan.
Esimerkki 3: Työntekijä on osa-aikainen ja tekee 20 h/vko. Työntekijä lomautetaan 20.3. alkaen kokoaikaisesti. Työntekijä pitää kesälomaa elokuussa. Työntekijän vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti, eikä työajan muutoksella ei ole vaikutusta vuosilomapalkan laskentaan. Prosenttiperusteisesti laskettuun palkkaan lisätään lisäksi laskennallista palkkaa yhteensä enintään 42 kalenteripäivältä, sillä työntekijä kuuluu 35 tunnin ansaintasäännön piiriin.
Esimerkki 4: Työntekijä on osa-aikainen ja tekee 30 h/vko. Työntekijä lomautetaan 20.3. alkaen lyhentämällä työaikaa ja hänen uusi työaikansa on lomautuksen aikana 12 h/vko. Työntekijä pitää kesälomaa heinäkuussa. Työntekijän vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Työajan muutoksella ei ole vaikutusta vuosilomapalkan laskentaan. Koska työntekijä on lomautettu työaikaa lyhentämällä, ei osa-aikalomautuksen osalta lasketa laskennallista palkkaa.
Lomautuksilla ei ole vaikutusta lomanmääräytymisvuoden 2020−2021 vuosilomapalkan laskentatapaan. Pääsäännön mukaan jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kuukausipalkkainen, mutta työntekijän pakkauksessa ja työajassa on tapahtunut muutos lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan vuosilomapalkka prosenttiperusteisesti. Lomautuksen osalta on kuitenkin tulkittu, että jos lomautus on toteutettu työaikaa lyhentämällä, tällä muutoksella ei ole vaikutusta vuosilomapalkan laskentatapaan. Työajan lyhennyksenä toteutettuun lomautukseen ei siis sovelleta vuosilomalain säännöstä vuosilomapalkan laskemisesta muutostilanteissa.
Esimerkki 5: Kokoaikainen kuukausipalkkainen työntekijä lomautetaan aikavälillä 15.3.−15.6.2020 työaikaa lyhentämällä. Työntekijän uusi työaika lomautuksen aikana on 10 h/vko ja hän saa tuntipalkkaa. Työntekijä palaa lomautuksen jälkeen kokoaikaiseksi kuukausipalkkaiseksi 16.6.2020. Kesällä 2021 työntekijä pitää kesälomaa heinäkuussa. Vuoden 2021 kesälomapalkka maksetaan kuukausipalkan mukaan. Vaikka työntekijä oli kuukausipalkkainen lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3.2021) ja hänen palkkansa ja vastaavasti työaikansa muuttui lomanmääräytymisvuoden aikana, muutoksella ei ole vaikutusta vuosilomapalkan laskentatapaan.
Vuosiloman vaikutus lomautuksen yhdenjaksoisuuteen
Vuosiloma-aikaa ei lasketa mukaan 90 kalenteripäivän jaksoon tai muutenkaan lomautusjaksoon. Vuosiloman ajan 90 päivän lasku on siten ns. katkolla.
Jos lomautuksen on lomautusilmoituksessa ilmoitettu jatkuvan vuosiloman jälkeen, on työntekijälle suositeltavaa ilmoittaa vuosiloman antamisen yhteydessä, että vuosiloman jälkeen lomautus jatkuu automaattisesti ilman uutta lomautusilmoitusta. Näin vältetään mahdolliset epäselvyydet ja riitatilanteet. Jos taas lomautusilmoituksessa lomautuksen todetaan päättyvän tiettynä päivänä ja työnantaja haluaa pidentää tätä lomautusjaksoa, tulee työntekijälle antaa uusi lomautusilmoitus.
On kuitenkin hyvä huomata, että lomautuksen ajalle sijoittuva vuosiloma ei kuitenkaan katkaise 200 kalenteripäivän laskennassa yhdenjaksoisuutta. Laskettaessa, täyttyykö 200 kalenteripäivän yhtäjaksoisuus vuosilomapäivät lasketaan mukaan 200 kalenteripäivän jaksoon.
Lisätietoa vuosiloma-asioista löydät Kaupan vuosilomaoppaasta, jonka voit ladata täältä (vaatii kirjautumisen). Kaupan liiton työsuhdeneuvonta vastaa jäsenyritysten kysymyksiin numerossa 09 1728 5151 sekä sähköpostitse osoitteessa tyosuhdeasiat(at)kauppa.fi
