Kaupan ja palvelualojen merkitys Suomelle
Kauppa on monesta näkökulmasta Suomen suurin toimiala. Kaupan menestys on siis tärkeää Suomelle, mutta niin on myös Suomen menestys kaupalle. Yksityiset palvelut luovat maahamme talouskasvua ja työllistävät, mutta myös investoivat ja luovat verotuloja.
Yksityisten palvelujen osuus kansantaloutemme arvonlisästä oli vuonna 2016 jo yli 50 %. Tämä oli enemmän kuin alkutuotanto,jalostus ja julkinen sektori yhteensä.
Osuus bruttoarvonlisäyksestä Suomessa 1975–2016, käypiin hintoihin (Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.)
Kauppa on ollut suuri arvonlisän tuottaja vuosikymmenten ajan, ja 2000-luvulla kaupan osuus bruttoarvonlisäyksestä on pysytellyt 9–10 prosentissa ollen yksi suurimmista yksityisistä toimialoista.
Yksityisellä palvelusektorilla on merkittävä työllistävä rooli. Lähes puolet Suomessa tehdyistä työtunneista tehdään yksityisten palveluiden piirissä, siinä missä jalostuksen, alkutuotannon ja julkisen sektorin yhteinen osuus on alle 30 %.
Osuus Suomessa tehdyistä työtunneista 1975–2016 (Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.)
Kaupan suuri rooli talouskasvun luojana ei ole ihme, sillä ala toimii ja työllistää nimenomaan Suomessa yli 280 000 suomalaista. Kauppa työllistää myös välillisesti, kun sen tekemät hankinnat ja investoinnit luovat työllisyyttä muille aloille.
Vuodesta 1995 lähtien yksityiset palvelut ovat kaksinkertaistaneet investointinsa Suomeen. Yksityinen palvelusektori myös rahoittaa pitkälti julkista sektoria luomalla toiminnallaan veropohjaa Suomeen.
Yritysten ja julkisen sektorin investoinnit Suomessa, käypiin hintoihin. (Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito.)
Kauppa on yksi suurimmista elinkeinoelämän investoijista, ja se tekee paljon hankintoja kotimaassa ja investoi Suomeen. Siten se luo kasvua ja työllistämisen edellytyksiä muille Suomessa toimiville yrityksille.
Verotus ja talouspolitiikka palvelualojen vauhdittajiksi
Suomen talouspolitiikan lähtökohtana on ollut teollisuuden ja rakentamisen ja julkisen sektorin näkökulma, jolloin yksityisen palvelut eivät ole saaneet tarpeeksi resursseja kehittyä. Tämän vuoksi esimerkiksi kaupan kansainvälisten ketjujen keskeiset toiminnot eivät sijaitse Suomessa. Kuitenkin tuotekehitys toisi maahamme suuremman arvonlisän kuin suorittava työ. Poliittiset päättäjät tunnustavat kehitystyön tärkeyden talouskavulle teollisuuden osalta, mutta eivät vielä kuluttajapalveluiden ja kaupan osalta.
Suomen pitäisi olla houkuttelevampi toimintaympäristö kansainvälisten ketjujen, verkkokauppojen ja digitaalisen kaupan alustojen strategisen kehitystyön sekä tuotekehityksen toimintamaaksi. Esimerkiksi digitalisaatiolla, automatisaatiolla ja vaikkapa analytiikan kehittämisellä pystytään nostamaan tuottavuutta ja vastaamaan niin kotimaiseen kuin kansainväliseenkin kilpailuun.
Kireä verotus rasittaa ja hidastaa yksityisten palveluiden kasvua ja kehittämistä. Verojen ja veroluonteisten maksujen kasautuessa moninkertaisesti palvelutyön hintaan on niiden tuottaminen kallista. Olemme tilanteessa, jossa työn hinta on suhteellisesti paljon korkeampi kuin työntekijöiden ostovoima. Tämä on yksityisten palveluiden kehittämisen kannalta haastavaa.
Lue myös:
Case verokiila: Palvelutyön verotus näivettää palvelualojen tulevaisuutta
