Toimialat
Kauppa näkyy ja vaikuttaa yhteiskunnassa laajasti ja monipuolisesti. Kaupan ala jakaantuu vähittäis-, tukku ja autokauppaan sekä tuotevalikoiman puolesta päivittäistavara- ja erikoistavarakauppaan, tavaratalokauppaan sekä tekniseen kauppaan.
Tukkukauppa kehittää tai ostaa tuotteita tai palveluja ja myy niitä eteenpäin esimerkiksi vähittäiskaupalle tai yrityksille. Tukkukauppa palvelee näin vähittäiskauppaa sekä muita yrityksiä ja julkishallintoa. Myös maahantuonti liittyy olennaisesti tukkukauppaan. Tavaroiden välittämisen lisäksi tukkukauppa on tänä päivänä yhä enemmän myös palvelutoimintaa. Autoalan tukkukauppa ei ole toimialaluokituksessa varsinaista tukkukauppaa.
Vähittäiskauppa myy tuotteita suoraan asiakkaille päivittäistavara-, erikois- ja tavaratalokaupoissa. Kaupat voivat olla myymälöitä, verkkokauppoja tai niiden yhdistelmiä.
Liikevaihdoltaan tukkukaupan sektori on huomattavasti vähittäiskauppaa suurempaa, mutta yritysten ja henkilöstön määrä on vähittäiskauppaa pienempi.
Autokauppa myy nimensä mukaisesti autoja sekä kuluttajille että yrityksille.
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavaroihin luetaan ruoka, juomat, teknokemian tuotteet, kodin paperit, tupakkatuotteet, lehdet ja päivittäiskosmetiikka. Suomen päivittäistavarakaupan ryhmittymien päivittäistavaramyynnin arvo vuonna 2021 oli 20 866 miljoonaa euroa (sis. alv).*
Päivittäistavarakauppa on päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyvä, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimiva marketmyymälä tai verkkokauppa. Marketkaupan lisäksi päivittäistavaroiden vähittäiskauppaan lasketaan elintarvikkeiden erikoismyymälöiden, huoltamoiden ja halpahallien päivittäistavaroiden myynti. Päivittäistavaramarkkinoihin luetaan myös Foodservice (HoReCa) -tukkukaupan asiakkaiden, kuten julkisten laitosten päivittäinen ruokahuolto sekä muiden asiakkaiden, kuten yksityissektorin ravintoloiden, kahviloiden ja henkilöstöravintoloiden myynti. Myös alkoholijuomien vähittäismyynti luetaan EU-tilastoinnissa päivittäistavaramarkkinoihin.
Suomalaiselle päivittäistavarakaupalle on ominaista ketjuuntuminen sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen. Tilanne on sama muissa Pohjoismaissa, sillä ilman suureksi koottuja volyymeja ei laajassa ja harvaan asutussa maassa päästä riittävään tehokkuuteen. Heikompi kustannustehokkuus merkitsisi korkeampia hintoja, pienempiä valikoimia sekä huonompaa palvelua ja saavutettavuutta. Vaikka myynnin volyymi on keskittynyt suuriin myymälöihin, on pienillä lähimyymälöillä tärkeä tehtävä koko maan asuttavuuden ja elintarvikehuollon turvaajana. Väestön ikääntyessä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän palveluita, jotka ovat lähellä kotia ja saavutettavissa myös ilman autoa.
*Lähde: NielsenIQ, päivittäistavaramyymälärekisteri 2021
Erikoiskauppa
Erikoiskaupat ovat erikoistavaroita ja niihin liittyviä palveluita tarjoavia vähittäiskauppoja. Erikoiskauppoja ovat mm. vaate- ja kenkäkaupat, huonekalu- ja sisustuskaupat, kodintekniikka- ja fotokaupat, rauta- ja rakennustarvikekaupat, kirjakaupat, kulta- ja kellokaupat, terveystuotekaupat, optikkoliikkeet, apteekit ja muut tiettyjen kulutushyödykkeiden myyntiin erikoistuneet vähittäiskaupat.
Erikoiskaupat edustavat erilaisia toimialoja, joilla on kuitenkin paljon yhteisiä piirteitä sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti. Erikoiskauppojen toiminnan ytimenä ovat henkilökohtainen palvelu, korkea asiantuntemus ja erikoistunut tuotevalikoima. Erikoiskaupoille on tyypillistä myös pyrkimys keskeiseen sijaintiin kaupunkirakenteessa ja hakeutuminen lähelle toisiaan, sillä tiiviit palvelukeskittymät ovat vetovoimaisia ostosympäristöjä.
Vähittäiskaupan kaikista yrityksistä valtaosa on erikoiskauppoja. Erikoiskaupan yritysten koko vaihtelee pienistä yksityisyrityksistä kansainvälisiin ketjuihin. Vähittäiskaupan kansainvälistyminen Suomessa alkoikin erikoiskaupan alalla jo 1980-luvulla. Erikoiskaupan ketjuista osa on yksiomisteisia monimyymäläyrityksiä, osa franchising-ketjuja ja osa itsenäisten yritysten muodostamia ns. vapaaehtoisia ketjuja, jotka harjoittavat pääasiassa markkinointi- ja ostoyhteistyötä.
Tavaratalot ovat sekä päivittäistavara- että erikoiskaupan tavaroita myyviä vähittäiskauppoja.
Tekninen kauppa
Tekninen kauppa on pääasiassa yritysten välistä kauppaa: teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemien tuotteiden kuten raaka-aineiden, osien, komponenttien, tarvikkeiden, koneiden ja järjestelmien maahantuontia ja myyntiä sekä niihin liittyvien ratkaisuiden ja palveluiden toimittamista.
Teknisen kaupan merkitys teollisuuden ja rakentamisen kilpailukyvyn kehittämisessä on keskeinen. Tekninen kauppa ylläpitää teollisuudelle välttämättömien tuotteiden saatavuutta ja varmistaa niiden laatua.
Yritykset tuovat maahan tuotteiden lisäksi myös kansainvälistä osaamista päämiestensä tukemana. Osaamisellaan yritykset kykenevät parantamaan asiakkaidensa tehokkuutta ja tuotteita, joka edesauttaa teollisuuden kilpailukyvyn kehittymistä.
Ratkaisuiden ja palveluiden merkitys teknisen kaupan yritysten toiminnassa on jatkuvassa kasvussa. Tekninen kauppa myös vie suomalaisen teollisuuden tuotteita ulkomaille.
Asiakkaita ovat kaikki teollisuuden toimialat, rakentaminen ja julkinen sektori sekä vähittäiskauppa, niin Suomessa kuin lähialueilla. Keskeisiä teollisuusasiakkaita ovat teknologiateollisuus, etenkin konepajat ja telakat, metsäteollisuus kuten paperi- ja selluteollisuus sekä rakennus-, kemian- ja kaivosteollisuus.
Kuluttajatuotteista teknisen kaupan piiriin kuuluvat moottoripyörät, maastoajoneuvot, puutarhan ja metsänhoidon pienkoneet sekä akut ja paristot.