Usein kysyttyä joulukaupasta

Joulukauppa on aikaistunut marraskuulle muun muassa Black Friday ja Singles Day -kampanjoiden myötä (sekä Amazonin Prime dayt). Aikaisemmin joulukauppa lähti kunnolla käyntiin vasta itsenäisyyspäivän tienoilla, kun veronpalautukset oli maksettu. Nyt kampanjatarjouksia etsitään jo marraskuussa. Joulukuu on kuitenkin edelleen selkeästi suurin myyntikuukausi.

Yleisesti kaupan ei kannata myydä alennuksella vaan normaalihinnalla. Ennen joulua aloitettavat alennuskampanjat ovat usein markkinointikampanjoita, joiden tuotetarjontaa, kannattavuutta ja hinnoittelua on suunniteltu pitkään ja huolella. Niiden tehtävänä on houkutella asiakkaita kilpailijoilta itselle. Kuitenkin esimerkiksi säästä johtuvia alennusmyyntejä voidaan aloittaa suunniteltua aikaisemmin, jos yritys alkaa pelätä, että talvitakit, -kengät tai sukset jäävät myymättä. Tilaa on tehtävä seuraavan sesongin tuotteille, ja parempi myydä vanhaa varastoa vaikka tappiolla kuin jättää kokonaan myymättä.

Perinteisillä joulun tienoilla alkavilla alennusmyynneillä on edelleen suuri rooli nimenomaan varastoon jääneiden tuotteiden tyhjentäjänä ja tilan tekemisenä seuraavaa sesonkia varten. Kaupan kannalta joulusesonki sujuu sitä paremmin, mitä enemmän pystytään myymään normaalihinnoilla.

Tätä selvittävät kuluttajakyselyt usein liioittelevat rahankäyttöä.

1. Yksi syy tähän on kuluttajakyselyjen vastaajajoukko: Vaikka otokset rakennettaisiinkin väestörakennetta vastaaviksi, kyselyihin ei välttämättä vastaa kaikkein huono-osaisimmat ja vähiten kuluttavat, kaikkein vanhimmat ikäluokat tai esimerkiksi palvelutaloissa ja vastaavissa elävät. Käytettävän rahamäärän osalta otokset ovat todennäköisesti vinoja.
2. Kuluttajakyselyissä vastaajilla voi sekoittua henkilökohtainen kulutus ja perheen kulutus. Yksinkertainen esimerkki: perheen toinen aikuinen arvioi lasten joululahjahankintojen arvoa, vaikka ei itse niitä ostaisikaan, ja lahjoja hankkiva aikuinen arvioi myös ostosten arvoa. Perheen joululahjahankinnat näkyvät kuluttajakyselyssä kaksinkertaisena.
3. Ihmiset ostavat joka tapauksessa ruokaa tai vaatteita tai uudet sukset ja luistimet lapsille, tai viettäisivät perhejuhlia ja kutsuisivat muita kylään. Kuluttajakyselyissä arvioidaan koko joulun kulutusta riippumatta siitä, mikä osa siitä realisoituisi muutenkin.

Edellä mainituista syistä tilastoista nähtävät euromääräiset myynnin lisäykset keskimääräiseen kuukausikulutukseen verrattuna ovat paljon pienempiä kuin kuluttajakyselyistä saatavat euromäärät. Jouluna käytettävä rahamäärä vaihtelee todella paljon kotitalouksien välillä, eikä keskiarvo juuri kerro mitään. Joulusesongin tuoma myynnin lisäys (sis. arvonlisäveron) kuukausikeskiarvon päälle oli noin 726 milj. euroa joulukuussa 2022. Joulusesongin tuoma myynnin lisäys oli siis 158 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15−85-vuotiasta kohti ja 258 euroa kotitaloutta kohti.

Marras- ja joulukuun sesonkien tuoma myynnin lisäys oli yhteensä 182 euroa jokaista 15−85-vuotiasta kohti ja 297 euroa jokaista kotitaloutta kohti.

Joulu on varsinkin lapsiperheiden juhlaa, ja lapsille hankitaan nimenomaan konkreettisia lahjoja. Myös joulupöytään hankitaan oikeita ruokia ja juomia. Jouluna hankinnat keskittyvät siis edelleen pitkälti fyysisiin tuotteisiin.

Palvelujen myynti lahjoiksi alkaa kuitenkin näkyä esimerkiksi aikuistalouksissa, ja syntyvyyden laskun myötä tämä todennäköisesti tulee korostumaan.

Joulusesongin merkitys myynnissä on erityisen suuri tavarataloille ja joillekin erikoiskaupan aloille: kirjat, kultasepäntuotteet, elektroniikka, kosmetiikka, lelut, kukat jne. Myös esimerkiksi muoti- ja urheilukaupalle joulu on vuoden tärkein sesonki. Näiden alojen myyntiin vaikuttaa myös sää.

Tarkempia tuotekohtaisia tietoja ja näkymiä kannattaa kysyä suoraan kaupoista.