Tiedotteet

Itsehoitolääkeuudistuksella aitoa lisäarvoa kuluttajille

Kaupan liitto tavoittelee asiakkaita aidosti hyödyttävää itsehoitolääkeuudistusta, jolla luodaan paremmat edellytykset myös edullisemmille hinnoille. Kuluttajien itsehoitolääketarpeisiin vastaavan valikoiman tuominen kaupan yritysten maantieteellisesti kattavan verkon ja laajojen aukioloaikojen piiriin parantaisi lääkkeiden saavutettavuutta. Kaupoissa sijaitsevista lääkekaapeista on jo pitkään myyty laajaa itsehoitolääkkeiden valikoimaa. Uudistuksessa tulisi hyödyntää lääkekaappien valikoimia ja niistä saatuja kokemuksia.

Koeostot Temu.com:n markkinapaikalta eivät täyttäneet eurooppalaisia vaatimuksia

Tuoteturvallisuuteen ja kuluttajansuojaan liittyvien hallinnollisten kustannusten vuoksi kiinalaisten myyjien maksamat hankintahinnat ovat 30–40 prosenttia halvemmat kuin suomalaisilla kaupoilla vastaavista tuotteista. Aina kyse ei edes ole vastaavista tuotteista, sillä kolmansien maiden markkinapaikoilla myytävät tuotteet eivät useinkaan vastaa eurooppalaisia vaatimuksia merkintöjen, jäljitettävyyden tai laadun puolesta. Tämä tuli hyvin ilmi toukokuussa 2024 tehdyissä koeostoissa Temu.com:n markkinapaikalta.

Suomalaisten maksuvalmius kestävistä tuotteista vahvistuu – Epäluulo aasialaista verkkokauppaa kohtaan kasvaa

Hintavetoinen ostaminen on kahdessa vuodessa voimistunut. Tästä huolimatta valtaosa suomalaisista on valmis maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä ja kierrätettävistä tuotteista. Suurin osa suomalaisista haluaisi suosia yhteiskuntavastuuta kotimaassa kantavia kauppoja, mutta maksuhalukkuus tästä on heikompaa. Tuoteturvallisuusepäilyt aasialaista verkkokauppaa kohtaan ovat voimistuneet, ja tuoreiden koeostojen mukaan epäilyille on myös perusteita.

Budjettiriihen kasvutoimissa ei huomioitu kaupan alaa

Kaupan liitto on pettynyt siihen, ettei hallitus budjettiriihessään huomioinut riittävästi kaupan alan toiveita yritysten kasvun ja kilpailukyvyn takaamiseksi. Budjettiriihen päätökset rasittavat entisestään heikon kysynnän kanssa painivia rauta- ja autokaupan aloja. Yksityisen sektorin suurimman työllistäjän kaupan kasvutarpeita tulisi huomioida paremmin päätöksenteossa.

Matkailu hyödyttää koko Suomea – varsinkin matkailuvientiin tulisi panostaa

Matkailun Suomen talouteen luomat rahavirrat lepäävät pitkälti kotimaan matkailijoiden varassa, sillä ulkomaisten matkailijoiden tuoma osuus Suomen koko matkailutulosta on vain 11–12 prosenttia. Kaupan liiton mielestä Suomen matkailuviennin vauhdittamiseen tarvittaisiin sekä kehittämistukea että kuntien ja yritysten tavoitteellista yhteistyötä.

Hallituksen tulee huomioida kasvupolitiikassaan kaupan ala: panostuksia tarvitaan innovaatiopolitiikkaan 

Kauppa vaatii haastavassa kilpailutilanteessa budjettiriihessä hallitukselta toimia kaupan kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hallituksen tulisi painottaa tuottavuuden nostamiseen palvelusektorilla panostamalla innovaatiopolitiikkaan ja kannustaa yrityksiä innovaatioiden käyttöönottoon. Lisäksi yrityksille kustannuksia aiheuttavaa sääntelyä, esimerkiksi viranomaisraportointia, tulisi purkaa.

Kauppa kääntyy ensi vuonna hienoiseen kasvuun – hallituksen tuettava TKI-politiikallaan kaupan kansainvälistä kilpailukykyä

Vähittäiskaupan myynnin määrän lasku on jatkunut kuluvana vuonna, ja Kaupan liitto ennustaa sen pienenevän loppuvuoteen mentäessä vielä noin prosentin. Ensi vuonna kaupan myynnin ennakoidaan kääntyvän jo maltilliseen nousuun. Ennusteessa on kuitenkin riskinsä, ja hallituksen onkin tärkeää varmistaa TKI-päätöksillään kaupan kansainvälinen kilpailukyky ja välttää kuluttajien ostovoiman leikkaamista veropolitiikalla. Pian kiristyvä arvonlisäverotus ei helpota etenkään erikoiskaupan tilannetta.

Kauppa avaintekijänä ilmastonmuutoksen torjunnassa − vähähiilisyystavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä koko arvoketjulta

Kaupan alan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä. Alan päivitetty vähähiilisyystiekartta osoittaa, että yritysten nykyiset toimenpiteet ja sitoumukset ovat hyvä alku, mutta nollapäästöisyyden toteutuminen vuonna 2050 edellyttää, että kaikki kaupan alan yritykset asettaisivat kunnianhimoiset tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Tämän toteuttamiseksi yritykset tarvitsevat tasapuolisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi