Kaupan alan energiatehokkuussopimus 2026–2035

Kaupan ala on vahvasti mukana vuoden 2026 alussa käynnistyneellä energiatehokkuussopimuskaudella 2026–2035. Sopimukseen on liittynyt suuria kaupan alan yrityksiä ja useita tuhansia toimipaikkoja, ja mukaan voi liittyä edelleen. Energiatehokkuussopimus tukee yrityksiä järjestelmällisessä energiatehokkuustyössä sekä auttaa täyttämään energiatehokkuuslain ja EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia.

Vuoden 2026 alussa käynnistynyt energiatehokkuussopimuskausi 2026–2035 on järjestyksessään neljäs, ja kaupan ala on siinä laajasti mukana. Mukana ovat muun muassa kaikki suuret päivittäistavarakaupan toimijat sekä useita muita merkittäviä kaupan alan yrityksiä. Liittyminen on edelleen mahdollista.

Energiatehokkuussopimus tukee yrityksiä energiatehokkuuden pitkäjänteisessä kehittämisessä, vahvistaa vastuullisuustyötä ja auttaa täyttämään energiatehokkuuslain sekä EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia joustavalla ja kustannustehokkaalla tavalla.

Energiatehokkuussopimus 2026–2035

Energiatehokkuussopimuksia ohjaavat työ‑ ja elinkeinoministeriö sekä Energiavirasto, ja sopimusjärjestelmän käytännön koordinoinnista vastaa Motiva. Sopimus tarjoaa organisaatioille rakenteen tavoitteelliseen ja jatkuvaan energiatehokkuustyöhön sekä tukee energiankäytön tehostamista kiristyvien EU‑tason tavoitteiden mukaisesti.

Sopimuskauden kattavuus ja tavoitteet

Uuden sopimuskauden tavoitteena on kattaa noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. Vaikuttavuuden kannalta mukaan toivotaan erityisesti keskisuuria ja suuria energiankäyttäjiä, joissa energiatehokkuustoimien potentiaali on suurin.

Kaupan alan mukanaolo sopimuksessa

Kaupan liitto on yksi energiatehokkuussopimusten allekirjoittaneista toimialajärjestöistä. Kaupan liitto pitää energiatehokkuustoimia keskeisenä osana alan kilpailukykyä ja vastuullisuuden kehittämistä.

Energiatehokkuus on kaupan alalle merkittävä kilpailutekijä. Jokainen saavutettu säästö pienentää kustannuksia ja tukee samalla ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Sopimus tarjoaa yrityksille joustavan ja kustannustehokkaan tavan täyttää lakivelvoitteita ja saada tukea järjestelmälliseen energiatehokkuustyöhön.

Liittyjän tavoite

Liittyvä yritys asettaa liittyessään ohjeellisen energiamääräisen (MWh) energiansäästötavoitteen vuosille 2030 ja 2035 sekä välitavoitteen vuodelle 2030. Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä, joka on liitetty sopimukseen.

Lähtökohtaisesti tavoite kaudelle 2026–2035 on vähintään 10 % ja välitavoite vuodelle 2030 vähintään 6 % liittyjän energiankäytöstä.

Jos yritys on ollut mukana edellisellä sopimuskaudella ja haluaa hyödyntää energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoituja aiempien vuosien säästöjä, se asettaa vähintään:

13,5 % tavoitteen kaudelle 2023–2035 ja välitavoitteen 9,6 % vuodelle 2030 (jos hyödynnetään vuosien 2023–2025 säästöjä), tai
16 % tavoitteen kaudelle 2021–2035 ja välitavoitteen 12 % vuodelle 2030 (jos hyödynnetään vuosien 2021–2025 säästöjä).

Mikäli sopimuskauden aikana tapahtuu merkittäviä rakenteellisia tai omistuksellisia muutoksia ja yrityksen asettama suhteellinen (%) tehostamistavoite muuttuu olennaisesti, yritys tarkistaa MWh-tavoitteet vuosille 2030 ja 2035 uutta tilannetta vastaaviksi ja ilmoittaa muutoksesta vuosiraportoinnin yhteydessä.

Tavoitevuosina 2030 ja 2035 yrityksen sopimukseen liitetyn energiankäytön ei edellytetä olevan sopimukseen liitettyä lähtötilannetta alhaisempi. Tavoitteen saavuttamista seurataan energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoitujen, tarkasteluvuonna edelleen voimassa olevien toimenpiteiden perusteella.

Mihin yritys sitoutuu liittyessään?

Energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi yritys sitoutuu sisällyttämään energiatehokkuuden osaksi johtamisjärjestelmiään. Tämä edellyttää johdon sitoutumista, pitkän aikavälin tavoitteiden asettamista sekä niiden systemaattista toteuttamista ja seurantaa.

Sopimusvelvoitteiden toimeenpano riippuu siitä, koskeeko yritystä vaatimus ottaa käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä tai tehdä energiakatselmus ja haluaako yritys hyödyntää energiatehokkuussopimusta näistä vaatimuksista vapautumiseksi.

Kun yritys toteuttaa velvoitteet energianhallintajärjestelmällä, se sitoutuu mm.:

ottamaan 12 kuukauden kuluessa sopimukseen liittymisestä käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän ETJ+ tai ISO 50001 (ETJ+ voidaan integroida ISO 14001 -ympäristöjärjestelmään)
nimeämään yrityskohtaisen sopimuksen vastuuhenkilön (ja halutessaan toimipaikka-/ketjukohtaiset vastuuhenkilöt)
raportoimaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä ja tehostamistoimista sekä muista toimenpideohjelmaan liittyvistä toimista toimipaikka-/ketjukohtaisesti seurantajärjestelmään
pyrkimään noudattamaan energiatehokkuus ensin -periaatetta, ottamaan käyttöön uutta energiatehokasta teknologiaa ja lisäämään kulutusjoustoa, kun se on teknisesti ja taloudellisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista.

Jokainen energiatehokkuussopimukseen liittyvä yritys toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi.

Yritysten toimenpiteet ja velvoitteet on kuvattu tarkemmin kaupan alan toimenpideohjelmassa.

Näin kaupan alan yritys voi liittyä mukaan

Yritykset voivat tutustua oman toimialansa sopimusasiakirjoihin energiatehokkuussopimukset.fi-verkkosivuilla.

Liittymisasiakirja >

Kaupan alan yritykset toimittavat liittymisasiakirjansa Kaupan liittoon, joka tarkastaa asiakirjat ja huolehtii sähköisestä allekirjoituksesta. Nykyisellä kaudella mukana olevia toimijoita sekä uusia yrityksiä kannustetaan liittymään mukaan, jotta energiatehokkuustyö voi jatkua ja laajentua mahdollisimman vaikuttavasti.

Edellisen sopimuskauden (2017–2025) tulokset kaupan alalla

Edellisellä sopimuskaudella (2017–2025) energiatehokkuussopimuksessa oli mukana 23 kaupan alan yritystä ja yhteensä yli 2 700 toimipaikkaa.

Vuoden 2024 loppuun mennessä kaupan alalla oli raportoitu yli 6 200 energiatehokkuustoimenpidettä. Näiden toimenpiteiden yhteenlaskettu vuotuinen energiansäästö oli yli 392 gigawattituntia, mikä vastaa suuruusluokaltaan noin 45 000 suomalaisen kotitalouden keskimääräistä vuosittaista sähkönkulutusta. Kaupan alan yritykset olivat tähän mennessä tehneet energiatehokkuusinvestointeja yhteensä noin 105 miljoonan euron arvosta.

Toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa:

tuulivoiman ja aurinkosähkön hyödyntäminen
lämmitysjärjestelmien tehostaminen
jäähdytysratkaisujen uudistaminen
hukkalämmön tehokas talteenotto ja hyödyntäminen

Tehdyillä investoinneilla on ollut merkittävä vaikutus kaupan alan yritysten energiatehokkuuteen, ja saavutetut energiansäästöt ovat osaltaan mahdollistaneet kustannussäästöjä energiankulutuksessa.

Energiatehokkuussopimusten vaikutukset koko Suomessa

Kaikkiaan edellisellä sopimuskaudella (2017–2025) energiatehokkuussopimuksissa oli mukana noin 780 yritystä sekä yli 160 kuntaa ja kuntayhtymää. Sopimustoimijoiden raportoimat yli 31 000 energiatehokkuustoimenpidettä vähensivät energiankäyttöä Suomessa vuosittain yli 16 terawattituntia ja pienensivät hiilidioksidipäästöjä yli 3,5 miljoonaa tonnia.