Yhdenvertaiset toimintaedellytykset
Kaupan ala on digitalisaation myötä muuttunut kansainväliseksi, hintavertailu on erittäin helppoa ja kuluttajat tilaavat tuotteita runsaasti verkosta ulkomailta. Suomessa kuluttajien kotimaasta ja ulkomailta tekemät verkko-ostokset ovat jo nyt 19 prosenttia verrattuna erikois- ja tavaratalokaupan arvonlisäverolliseen liikevaihtoon. Lähes puolet verkko-ostoksista tilataan Suomen ulkopuolelta. Muuttuneesta kilpailuympäristöstä huolimatta alan sääntely on edelleen laadittu pitkälti kansallista kivijalkakauppaa silmällä pitäen.
EU:n ulkopuolinen verkkokauppa saa kuluttajakaupassa merkittävää kilpailuetua johtuen mm. vähäarvoisten tuotteiden alv- ja tullivapaudesta, kuluttajansuojaa ja kuluttajaturvallisuutta koskevan valvonnan puutteista, vapaamatkustajan asemasta jätteiden tuottajavastuun osalta sekä kansainvälisen postijärjestelmän takaamista alhaisemmista lähetyskuluista.
Samat säännöt kaikille kansainvälisessä kilpailussa.
Selvitysten mukaan mm. kiinalaisilla verkkoalustoilla myydään suomalaisille kuluttajille yleisesti tuotteita, jotka eivät ole EU:n kuluttajatuotteiden turvallisuutta koskevien säädösten mukaisia. EU:n ulkopuoliset toimijat ovatkin usein vapaamatkustajia mm. tuotevaatimuksia ja jätteiden kierrätystä koskevan sääntelyn osalta ja saavat siitä kilpailuetua. Internetin suurten markkinapaikkojen vallatessa markkinoita on lainsäätäjän varmistettava, että EU:n ulkopuolisia toimijoita koskevat samat säännöt kuin EU:n sisämarkkinoilla toimivia kaupan alan yrityksiä.
Tavoitteemme yhdenvertaisiksi toimintaedellytyksiksi
- Yritysten kilpailuneutraliteettia on parannettava poistamalla EU:n ulkopuolisilta, enintään 150 euron arvoisilta lähetyksiltä tullittomuus. Muutoksella varmistettaisiin, että tullaus ei anna epätasa-arvoista etua EU:n ulkopuolisille yrityksille. Suomalaisen yrityksen tuotteidensa maahantuonnista maksama tulli nostaa tuotteen kuluttajahintaa Suomessa, kun taas EU:n ulkopuolinen verkkokauppa pystyy myymään tuotteensa tullin verran edullisemmalla hinnalla.
- EU:n kuluttajatuotteiden turvallisuutta koskevan sääntelyn on koskettava myös EU:n ulkopuolelta tehtävää kuluttajakauppaa. Markkinavalvonnan on toimittava nykyistä tehokkaammin. Tällä hetkellä erityisesti kiinalaisista verkkokaupoista myydään suomalaisille kuluttajille yleisesti tuotteita, jotka eivät täytä EU:n vaatimuksia tuoteturvallisuudesta.
- Globaali etäkauppa on saatava jätteiden tuottajavastuiden piiriin. Tuottajavastuiden tulee koskea kaikkia yrityksiä myyntikanavasta ja maasta riippumatta. Nyt suomalainen kaupan ala ja valmistava teollisuus kattavat myös kuluttajien EU:n ulkopuolisista maista ostamien tuotteiden kierrätyksestä aiheutuvat kulut, mistä aiheutuu kotimaisille toimijoille kilpailuhaittaa.
- Kansainvälinen postijärjestelmä tulee muuttaa oikeudenmukaiseksi. Kiinan verkkokauppamarkkina saa merkittävää kilpailuetua vanhentuneesta postisopimuksesta (Universal Postal Union), jossa Kiina on luokiteltu länsimaisia kilpailijoitaan selvästi alhaisempaan maksuluokkaan. Kiinan maksamien alhaisten päätemaksujen vuoksi pakettilähetykset Kiinasta kehittyneisiin maihin ovat erittäin edullisia. Järjestelmän tuoma kustannusetu kiinalaiselle verkkokaupalle on yksittäisessä tuotteessa usein suurempi kuin suomalaiselle verkkokaupalle vastaavan tuotteen myynnistä jäämä kate.
- EU:n kauppapolitiikan keskeisimmän tavoitteen tulee edelleen olla globaalien markkinoiden avaaminen ja kaupan esteiden purkaminen. Sääntely-ympäristön eroista johtuvia kilpailuongelmia on pyrittävä ratkaisemaan kauppasopimuksissa.
Kuva: EP
