Uusiutuva kauppa 2035

Kaupan alan päästöt ovat yhteensä 28,3 MtCO2e, josta scope 3 -päästöt ovat 27,7 MtCO2e.

Kaupan alan päästöt syntyvät lähes 98 %:sti yritysten arvoketjun päästöistä, minkä vuoksi scope 3 -päästöjen laskeminen on tärkeä vaihe yritysten ilmastotyössä.

Toimialatasolta kaupan alan päästöistä n. 54 % tulee päivittäistavarakaupasta, 36 % erikoiskaupasta ja 10 % teknisestä kaupasta. Päästöjakauma mukailee toimialojen osuuksia alan kokonaisliikevaihdosta. Myytävien tuotteiden valmistuksen ja käytön päästöt korostuvat kullakin toimialalla

Kaupan alalla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa arvoketjunsa toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska sillä on keskeinen rooli samaan aikaan sekä tuotantoketjun hallinnassa että kuluttajarajapinnassa.

Alkaen raaka-aineiden hankinnasta ja tuotteiden valmistuksesta aina logistiikkaan, varastointiin ja kuljetuksiin asti, kaupan ala voi tehdä toimenpiteitä päästöjen ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Koska kaupan alan toimijoilla on suora kosketus kuluttajiin, sen toimet vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan.

Osana hiilitiekarttaa rakennettiin neljä erilaista skenaariota, jotka osoittavat, että kaupan alalla on mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä, kun kaikki yritykset sitoutuvat päästövähennystoimenpiteisiin.

• Perusura-skenaario kuvaa, miten päästöt kehittyvät, jos kaupan alan yritysten liikevaihto jatkaa kasvuaan nykyisellään.
• EU ETS -skenaario kuvaa päätettyjä politiikkatoimia ja yhteiskunnan vähähiilistymisen vaikutusta, jossa Kaupan liitto ei tee proaktiivista päästövähennystyötä vaan nojaa muiden toimijoiden vähähiilistymiseen.
• SBTi-skenaariossa on huomioitu kaupan alan yritysten jo asettamat lyhyen ja pitkän aikavälin SBTi -päästövähennystavoitteet, joista yritykset ovat julkisesti viestineet.
• Laajennetussa SBTi-skenaariossa on kuvattu kaupan alan päästöjen kehittymistä, jos kaikki kaupan alan yritykset asettaisivat lyhyen ja pitkän aikavälin SBTi -päästövähennystavoitteet.

Neljästä rakennetusta skenaariosta ainoastaan Laajennettu SBTi-skenaario kuvaa tilannetta, jossa kaupan ala saavuttaa nettonollatavoitteen vuoteen 2050 mennessä.

Indeksiin koottiin kattavasti saatavilla oleva tieto eri virallisista lähteistä kaupan suorista ja epäsuorista päästöistä, kuten sähkön ja lämmön käytöstä. Lisäksi jäsenyrityksiltä kartoitettiin kaupan alalle merkittävien kylmäainepäästöjen nykytila ja tulevaisuuden kuva.

Pohjalla ovat myös Energiateollisuuden tuottamat ominaispäästökertoimet nykyhetkeen ja erilaisten skenaarioiden tulevaisuuden kertoimet. Niiden avulla pystyttiin yhdenmukaistamaan eri skenaarioiden vaikutukset toimialaan. Yhdenmukaistetut CO2-päästöt nykytilanteessa ja eri skenaarioissa indeksoitiin tilastollisin menetelmin, mikä mahdollistaa muutoksen seuraamisen.

Kaupan liitto seuraa tiekartan skenaarioiden toteutumista, ja mitä vaikutuksia politiikka- ja yritystoimilla käytännössä on.

• Vastuullisten liiketoimintamallien kehittäminen luo kilpailuetua, se on erottautumistekijä markkinoilla niin asiakkaiden kuin työntekijöiden silmissä, lisäksi sillä voidaan mm. välttää ESG-riskejä.
• Tulevaisuudessa vastuullisuus on yrityksen jatkuvuuden elinehto sääntelyn ja vaatimusten kiristyessä.
• Kaupan alan yritysten tulee aktiivisesti ja rohkeasti vaatia laadullista ja määrällistä tietoa toimittajiltaan. Tietopyyntöjen kasvaessa toimittajat aktivoituvat ja tuottavat parempaa tietoa toiminnastaan ja valmistamiensa tuotteiden vaikutuksista.

• Kaupan alan toimijoilla on suuri merkitys valikoiman tarjoamisessa. Asiakkaat luovat kysynnällään pohjan valikoimalle, ja tietoisten asiakkaiden vaatimusten myötä kauppa voi kehittää tarjoamaa. Samalla kaupan alan toimijoilla on mahdollisuus aktiivisesti ohjata asiakkaiden päätöksiä laadukkaan tiedon ja tarjoaman avulla.
• Kaupan alan erityispiirre on, että yritykset toimivat suorassa rajapinnassa kuluttajien ja yritysasiakkaiden kanssa. Tämä luo mahdollisuuksia nostaa esiin vastuullisuusteemoja niin asiakkailta toimittajille kuin toisinpäin.

• Kaupan ala haluaa toimia alustana vähäpäästöisemmille ja vastuullisille ratkaisuille. Kuitenkin tämä vaatii tukea kaikilta sidosryhmiltä, sillä kaupan ala on altis muiden toimijoiden tekemille päätöksille.
• Kaupan alan toimijoille tulisi luoda kannustimia vähähiiliseen tarjoaman ja päästövähennysten implementoimiseksi.
• Ylikansallisen lainsäädännön tulisi olla tasavertaista kaikissa maissa.
• EU-sääntelyn tulee olla selkää. Esimerkiksi tulevassa Green Claims
  -sääntelyssä tulisi selkeyttää vastuita.
• Koulutusta ja osaamista omien valintojen vaikutuksista ilmasto- ja ympäristöteemojen osalta tulisi kasvattaa julkisten toimijoiden avulla.

Uusiutuvan kaupan visiona on olla hiilineutraali vuonna 2035  ja miltei nollapäästöinen vuonna 2050. Toimia tavoitteen saavuttamiseksi:

• palvelualan sähköveron alentaminen
• omavaraisen sähköntuotannon tukeminen ja pientuotannon alarajan nostaminen
• ilmastotavoitepohjainen hankintatuki yrityksille ja vihreät julkiset hankinnat
• kansainvälisten verkkoalustojen ja EU:n ulkopuolisten toimijoiden tuominen samojen velvoitteiden piiriin
• liikenteen ja infrastruktuurin kehittämisen pitkäjänteisyyden varmistaminen sekä kaavoituksen ilmastokestävyys
• kannustimien luominen kaupan alan toimijoille vähähiilisen tarjoaman ja päästövähennysten implementoimiseksi
• huolehtiminen EU-sääntelyn selkeydestä ja ylikansallisen lainsäädännön tasavertaisuudesta kaikissa maissa

Kaupan alan yritykset toimivat globaalissa markkinataloudessa, ja siksi yrityksille on tärkeää varmistaa yhtenäinen ja ennustettava sääntely-ympäristö.

Palveluiden sähköveron palauttaminen teollisuuden tasolle edistäisi kaupan alan sähköistymistä, vaikuttaisi merkittävästi alan hiilijalanjälkeen ja mahdollistaisi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä.

Kaupan alan sähköistymisellä voidaan selkeästi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Alhaisempi sähköverokanta nopeuttaisi kaupan alan sähköistymistä ja siten hiilineutraaliutta entisestään. Se myös parantaisi kaupan alan kansainvälistä kilpailukykyä.

Asia selviää Kaupan liiton teettämästä kaupan alan sähkönkäyttöselvityksestä, joka tehtiin osana kaupan vähähiilisyystiekartan ensimmäisen osan toimenpanoa.

Päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmien lauhde-energia ja kauppakeskusten jäähdytysenergia ovat merkittävimmät kaupan alan hukkalämpölähteet Suomessa. Kaupan alan hukkalämpöpotentiaali on lähes terawattitunnin verran. Kaksisuuntainen kaukolämpöverkko sekä energiaa syöttävien laitekokonaisuuksien sähköveroluokan alentaminen edistäisivät hukkalämmön osuuden hyödyntämistä ja tukisivat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.

Hukkalämpö tarkoittaa kiinteistöissä syntyvää ylijäämälämpöä, jota ei toistaiseksi hyödynnetä. Kaupan alalla syntyvää hukkalämpöä ja mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen arvioitiin Granlund Oy:n selvityksessä, joka tehtiin Motiva Oy:n tilauksesta Energiaviraston rahoituksella. Hukkalämpöselvitys liittyy laajempaan kaupan alan energiatehokkuuden analysointiin.