Marja Ola
Johtava asiantuntija- jätepolitiikka,
- kiertotalous,
- vähähiilinen kauppa 2035
Palveluiden sähköveron palauttaminen teollisuuden tasolle edistäisi kaupan alan sähköistymistä ja vaikuttaisi merkittävästi hiilijalanjälkeen.
Palveluiden sähköveron palauttaminen teollisuuden tasolle edistäisi kaupan alan sähköistymistä, vaikuttaisi merkittävästi alan hiilijalanjälkeen ja mahdollistaisi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä.
Kaupan alan sähköistymisellä voidaan selkeästi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Alhaisempi sähköverokanta nopeuttaisi kaupan alan sähköistymistä ja siten hiilineutraaliutta entisestään. Se myös parantaisi kaupan alan kansainvälistä kilpailukykyä.
Asia selviää Kaupan liiton teettämästä kaupan alan sähkönkäyttöselvityksestä, joka tehtiin osana kaupan vähähiilisyystiekartan toimenpanoa.
Kaupan alan sähkönkäyttöselvityksessä tarkasteltiin sähkön kokonaiskulutusta alalla tällä hetkellä sekä arvioitiin sähkönkäytön kehitystä seuraavan 20 vuoden aikana ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä kahden skenaarion avulla:
Perusskenaariossa arvioitiin sähkönkulutuksen kehitystä kaupan alalla huomioiden jo päätetyt energiatehokkuustoimet sekä nykytrendin mukainen teknologinen kehitys.
Vertailuskenaariossa arvioitiin teollisuuden tasolle palautetun sähköveroluokan vaikutuksia sähkön käyttöön. Skenaariossa sähköistyksen toimenpiteet toteutuvat perusskenaariota nopeammassa aikataulussa ja suuremmassa mittakaavassa.
Selvityksessä arvioitiin myös, mikä olisi vaikutus valtion talouteen, jos kauppa palautettaisiin teollisuuden kanssa samaan sähköveroluokkaan, kuinka paljon alempi sähköveroluokka lisäisi kaupan alan sähkön käyttöä ja sitä kautta edistäisi alan digitalisoitumista ja automatisoitumista sekä kuinka paljon se lisäisi työllisyyttä ja edistäisi hiilineutraaliutta.
Sähkönkäyttöselvityksen perusskenaariossa kaupan alan sähkönkäytön arvioidaan vähenevän 7 % vuoteen 2035 mennessä. Skenaariossa oletetaan, että kaupan alan kiinteistöissä on jäljellä merkittävää potentiaalia energiatehokkuuden parantamiseksi, ja se kohdistuu valaistukseen, kylmätuotantoon, ilmanvaihtoon ja lämmitykseen.
Vertailuskenaariossa, jossa palveluiden sähkövero olisi teollisuuden tasolla, sähkönkäytön arvioidaan kasvavan 2 % vuoteen 2035 mennessä. Matalamman sähköveron johdosta toimijoiden oletetaan investoivan merkittävästi enemmän mm. lämpöpumppuihin, sähköiseen jakeluliikenteeseen sekä sähköautojen lataukseen.
Kaupan alan sähköistymisellä pystytään selkeästi pienentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköistyksellä saavutettava päästöhyöty on yli 8-kertainen suhteessa lisääntyvän sähkönkäytön aiheuttamiin päästöihin.
Sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, mikä tarkoittaa lämmityksessä erityisesti kaukolämpöä ja logistiikassa fossiilisten polttonesteiden kuten dieselin käyttöä.
Suurempia päästöhyötyjä voidaan saavuttaa käyttämällä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Kaupan oman uusiutuvan energian tuotanto on merkittävää ja kasvaa vuosittain.
Elinkeinoelämän suurimpana toimialana kaupan alan työllisyys- ja verovaikutus valtion talouteen on merkittävä. Vuonna 2019 kaupan alan yhteisöjen tuloverokertymä oli 800 miljoonaa euroa, ja kauppa tilitti valtiolle arvonlisäveroa 8,7 miljardia euroa. Suomessa toimiva kauppa on ollut jo pitkään uusien haasteiden edessä ja kovassa kansainvälisessä kilpailussa teollisuuden tapaan. Palvelualojen sähköveron palauttaminen teollisuuden tasolle pienentäisi kaupan vuotuista verokertymää valtiolle 91 miljoonaa.
Alhaisemman sähköveron vaikutus verrattuna koko kaupan alan verokertymään olisi varsin pieni, ja toisaalta sillä voitaisiin parantaa toimialan kilpailukykyä. Kauppa pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, sillä se on elinkeinoelämän suurin toimiala mm, työllisyydellä ja BKT:lla mitattuna.
Lämpöpumppuihin, sähköautojen latauspisteisiin, energiatehokkuuteen ja sähköntuotantoon vertailuskenaarion mukaisesti tehtävät investoinnit lisäisivät myös työllisyyttä arviolta 1 500 henkilötyövuotta.
Tiivistelmä: Sähköistyminen kaupan alan hiilineutraalisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä, Gaia Consulting >>
Loppuraportti jäsenille: Kaupan alan sähkönkäyttöselvitys, Gaia Consulting >>