Asiaa apteekeista

Itsehoitolääkkeiden myynnissä ei tingitä lääkitysturvallisuudesta. Kaupan alalla on jo vuosien kokemus erilaisten tuoteryhmien turvallisesta myynnistä, omavalvonnasta, varkauksien estosta ja ikärajavalvonnasta. Kaupan liiton näkemyksen mukaan myös jatkossa myynnin yhteydessä tulisi olla tarjolla asiantunteva farmaseuttinen etäneuvonta apteekkien verkkokauppojen ja lääkekaappien tapaan. Neuvonnan järjestämisen yksityiskohdista päätetään tarkemmin lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä malli, jossa kuluttajat ohjataan apteekkeihin, verkkoapteekkeihin, yleiseen neuvontanumeroon tai kansallisille verkkosivuille. Ruotsissa apteekkien ulkopuoliset kanavat eivät saa antaa lääkeneuvontaa.

Jo nykyisellään haja-asutusalueiden kaupoissa, huoltoasemilla ja hotelleissa on apteekkien ylläpitämiä lääkekaappeja, joista voi ostaa yleisimpiä itsehoitolääkkeitä. Järjestelmä on palvellut haja-asutusalueiden lääketarpeita vuosikymmenten ajan.

Kaupan alan tavoitteena on, että kuluttajille tarjotaan nykyistä edullisempia itsehoitolääkkeitä. Sen edellytyksenä on hintasääntelyn uudistaminen sekä lääkkeiden rinnakkaistuonnin ja tehokkaan hankinnan mahdollistaminen. Rinnakkaistuonti mahdollistaisi kilpailun ja halvemmat hinnat kuluttajalle. Ruotsin lääkeviranomainen jopa suosittelee apteekkiketjuille rinnakkaistuontia ketjun katteiden parantamiseksi ja kilpailun edistämiseksi. Myös näiden lääkkeiden osalta lääkeviranomainen varmistaa niiden turvallisuuden.

Suomessa lääkkeiden hinnat on säännelty valtioneuvoston asettamalla lääketaksalla. Vuoden 2022 huhtikuusta lähtien apteekit ovat voineet kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla tietyn enimmäis- ja lattiahinnan  välillä. Copenhagen Economicsin selvitys osoittaa, että lokakuussa 2023 tutkituissa suomalaisissa verkkoapteekeissa yli 95 prosenttia itsehoitolääkkeistä hinnoitellaan edelleen enimmäishinnan mukaan.

Itsehoitolääkkeiden hintojen on mahdollista laskea uudistuksen tuoman kilpailun ja tehokkuushyötyjen kautta. Merkittävin hyöty tavoitetaan, mikäli lääkkeiden hintasääntelyä muutetaan ja kilpailua tehostetaan mm. sallimalla lääkkeiden rinnakkaistuonti. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa apteekkimarkkina vapautettiin vuonna 2009, ovat itsehoitolääkkeet keskimäärin 37 % halvempia kuin Suomessa. Ruotsissa itsehoitolääkkeet eivät ole hintasääntelyn piirissä.

Lääkkeiden rinnakkaistuonnin kautta kaupat voisivat ostaa lääkkeitä isommilla volyymeillä ja tehokkaammin. Lisäksi kaupan osaamista tehokkaasta logistiikasta voidaan hyödyntää, luonnollisesti lääketurvallisuus ja -sääntely huomioiden. Nämä tehokkuushyödyt voisi huomioida lääkkeiden hintasääntelyssä (lääketaksassa), jonka kautta lääkkeiden hintoja voisi laskea ja sallia nykyistä vapaamman hintakilpailun.

Itsehoitolääkkeiden valikoiman tullessa kauppojen valikoimiin voidaan varmistaa niiden saavutettavuus nykyistä huomattavasti kattavammin koko maassa. Suomessa on lähes 2800 kauppaa, jotka ovat auki varsin kattavasti. Itsehoitolääkkeiden myynnin mahdollistaminen myös muualla kuin apteekeissa mahdollistaa itsehoitolääkkeiden kattavan saavutettavuuden koko maassa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Syrjäseuduilla apteekeilla ja ruokakaupalla on luonnollisia toiminnallisia synergioita, ja toimintaa voidaan toteuttaa tehokkaammin jos apteekkien omistus vapautetaan. Apteekkipalveluiden jatkuvuus haja-asutusalueilla voidaan varmistaa myös julkisella tuella, kuten hallitusohjelmassa on kirjattu ja kuten KKV:kin esittää. Hallitusohjelmassa todetaan, että maanlaajuinen apteekkiverkosto turvataan tarvittaessa erillisin tukielementein, esimerkiksi negatiivisella apteekkiverolla. Myös Ruotsissa on käytössä tuki haja-asutusalueiden apteekeille, ja sen onnistuneen toteutuksen vuoksi vaikutukset valtion budjettiin ovat maltilliset.

Kaupan alalla on erinomaiset valmiudet tarjota palveluita myös verkossa. Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen lisää lääkkeiden nopeaa saavutettavuutta eri puolilla maata. Apteekkituotteiden myyminen verkkokaupoissa nykyistä laajemmin lisää kilpailua ja osaltaan mahdollistaisi alhaisemmat hinnat. Ruotsissa verkkoapteekeista itsehoitolääkkeet voi ostaa kaikkein edullisimmin. Kauppa voi toimia myös olosuhteiltaan turvallisena noutopisteenä reseptilääkkeille esim. ruokaostosten yhteydessä.

Kaupan liiton tavoitteena on, että Suomessa sallitaan myös vain verkossa toimivat apteekit, joiden omistaminen olisi vapaata – tällä hetkellä verkkoapteekit on sidottu olemassa oleviin kivijalka-apteekkeihin.

Kansainväliset verkkokaupat voivat myydä jo nykyisin montaa lääkettä laillisesti Suomeen, ja Suomen sähköiset reseptit toimivat jo viidessä maassa. Suomalaisille yrityksille tulisi tarjota vastaavat markkinoille tulon edellytykset kuin kansainvälisillekin toimijoille.

Itsehoitolääkkeet muodostavat Suomessa nykyisin 12 % apteekkien liikevaihdosta. Ruotsissa vapautuksen jälkeen 17 % itsehoitolääkkeiden myynnistä on siirtynyt apteekkien ulkopuolisiin kanaviin, eli niistä pääosa myydään edelleen apteekeista.

Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentaminen apteekkien ulkopuolelle ei pudota apteekkien kannattavuutta merkittävästi. Suurin osa apteekeista on tällä hetkellä hyvin kannattavia. Maan kattavat palvelut ovat tärkeitä, ja kuten hallitusohjelmassa todetaan, maanlaajuinen apteekkiverkosto turvataan tarvittaessa erillisin tukielementein, esimerkiksi negatiivisella apteekkiverolla. Jos katsotaan tarpeelliseksi lääkejakelun varmistamiseksi tukea Ruotsin tavoin pieniä ja paikallisia toimijoita, niille voidaan tarjota tukea kilpailussa pysymiseen esimerkiksi veroalennusten tai muiden taloudellisten kannustimien muodossa. Hallitusohjelmassa todetaan, että maanlaajuinen apteekkiverkosto turvataan tarvittaessa erillisin tukielementein, esimerkiksi negatiivisella apteekkiverolla.

Uudistuksen myötä itsehoitolääkkeitä koskeva kilpailu lisääntyy. Uusien toimijoiden tuleminen markkinoille luo edellytykset kilpailun lisääntymiselle ja hintojen laskulle. On selvää, että apteekkien itsehoitolääkkeitä koskeva markkinaosuus tulee jonkin verran vähentymään, ja hintakilpailu ohjaa markkinoita nykyistä useammille toimijoille.

Varmin tapa lisätä kilpailua on helpottaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoille. Asiakas omilla valinnoillaan tukee niitä toimijoita, jotka palvelevat hänen tarpeitaan kulloinkin parhaiten. On se sitten lähiapteekki tai lähikauppa, huoltoasema tai kioski. Toimialaan tulee todennäköisesti useita uusia toimijoita. Näitä voivat olla kaupat, hotellit, huoltoasemat, kioskit, optikkoliikkeet… Verkkokauppa myös lisää hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtoja kuluttajille.

Apteekeilla ja verkkoapteekeilla on jatkossakin tärkeä rooli myös itsehoitolääkkeiden myynnissä ja neuvonnassa. Ruotsissa noin 83 % itsehoitolääkkeistä ostetaan apteekkikanavasta. Kuluttajat valitsevat heille sopivan kanavan monista vaihtoehdoista.

Itsehoitolääkkeitä myyvät toimipisteiden kriteerit määritellään tulevassa lainsäädännössä. Kaupan liitto pitää tärkeänä, että kaikki turvallisen kaupankäynnin mahdollistavat myyntipisteet voivat jatkossa myydä itsehoitolääkkeitä. Tällaisia jo nykyisellään ovat esimerkiksi päivittäistavarakaupat, optikkoliikkeet, kioskit ja huoltoasemat sekä verkkokaupat.

Lääkeköyhyys on merkittävä ongelma, johon tulee puuttua. Kuluttajaliiton mukaan yli neljäsosa on jättänyt ostamatta lääkkeitä niiden hinnan vuoksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Kilpailun lisääntyminen ja rinnakkaistuonti madaltavat kuluttajahintoja, mikäli myös hintasääntelyä muutetaan. Uudistuksella mahdollistetaan, että myös pienituloiset saavat tarvitsemansa itsehoitolääkkeet nykyistä edullisimmin hinnoin.

Fimean lääkebarometrin (2021) mukaan vastaajista 26 % koki, että lääkkeet maksavat liikaa heidän maksukykyynsä nähden.

Sallitut lääkeaineet ja lääkkeet määrittelee lääkeviranomainen. Opit kannattaa hyödyntää myös muista maista, joissa itsehoitolääkkeitä on myyty pitkään muista kanavista, kuten Ruotsista.

Suomessa apteekkien palvelupisteet eli lääkekaapit ovat myyneet apteekkarien turvalliseksi kokemia itsehoitolääkkeitä esimerkiksi haja-asutusalueilla yli kymmenen vuoden ajan noin 120 pisteessä Fimean valvonnassa. Tämä on kansallisesti merkittävä pilotointi itsehoitolääkkeiden laajemmalle vapauttamiselle.

Haja-asutusalueiden kuluttajille lääkekaapit ovat tärkeä lähipalvelu. Valitettavasti apteekkien toimesta määrä on jäänyt noin 120 lääkekaappiin, kun itsehoitolääkemarkkinan vapautus voi nostaa määrän lähes 2800:aan.

Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisella voidaan parantaa itsehoitolääkkeiden saavutettavuutta iltaisin, öisin ja viikonloppuisin sekä lähempänä esimerkiksi kesämökkiä. Lisäksi kaupan tehokas hankinta ja ketjutoiminnan osaaminen loisivat edellytykset itsehoitolääkkeiden hintojen laskemiselle.

Copenhagen Economicsin selvitys Suomen ja Ruotsin lääkkeiden hintaeroista on tehty kuluttajan maksaman hinnan näkökulmasta, ja siinä näkyvät kaikki lääkejakelujärjestelmän tehottomuudet, kuten kallis lääketaksa, verotukselliset seikat ja lääkkeiden tukkuhintojen kalleus.

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa apteekit maksavat apteekkiveroa valtiolle keskimäärin 7 % liikevaihdostaan. Vain pieni osa hintaeroista selittyy apteekkiverolla.

Suomen ja Ruotsin välisten hintaerojen taustalla on Suomen tehoton lääkkeidenmyyntijärjestelmä, ei vain apteekkien vähittäisjakelu. Sen erityispiirteitä ovat mm. apteekkien korkeammat katteet, tehoton hankinta, hintasääntely, lääkeyhtiöiden mahdollisuus hinnoitella tukkuhinnat korkeiksi ja vähäinen lääkkeiden rinnakkaistuonti.

Suomessa apteekit eivät itse hanki lääkkeitä kuten Ruotsissa, vaan kansainväliset lääkeyhtiöt myyvät lääkkeitä itse määrittämällään  tukkuhinnalla kaikille apteekkareille. Tukkuhinnan päälle Suomessa lisätään lainsäädännön määrittämä lääketaksa. Ruotsissa taas apteekkiketjut saavat ottaa vastaan ostoalennuksia lääkeyrityksiltä ja siirtää niitä kuluttajahintoihin. Ruotsin lääkeviranomainen TLV myös suosittelee apteekkiketjuille rinnakkaistuontia ketjun katteiden parantamiseksi ja kilpailun edistämiseksi. Kilpailu on luonut tehokkaan markkinan Ruotsiin.

Kyllä ja ei. Apteekkarit eivät voi vaikuttaa reseptilääkkeen hintaan, joka muodostuu tukkuhinnasta, veroista ja apteekin katteesta, jonka lääketaksa määrittää.

Sen sijaan vuoden 2022 huhtikuusta lähtien apteekit ovat voineet kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla tietyn enimmäis- ja lattiahinnan välillä, pois lukien lisäneuvontaa vaativat itsehoitolääkkeet. Copenhagen Economicsin selvitys osoittaa, että lokakuussa 2023 tutkituissa suomalaisissa verkkoapteekeissa yli 95 prosenttia itsehoitolääkkeistä hinnoitellaan edelleen enimmäishinnan mukaan. Kilpailu ei käytännössä toimi.