Suomessa lääkkeet ovat kalliita verrattuna Ruotsiin
Itsehoitolääkkeet ovat Ruotsissa keskimäärin 37 prosenttia halvempia kuin Suomessa. Reseptilääkkeissäkin hintaeroa on Ruotsin eduksi, erityisesti yleisissä viitehinnoitelluissa lääkkeissä. On selvää, että lääkejakelu- ja apteekkijärjestelmän rakenteita ja toimintaa uudistamalla pystyttäisiin sekä tukemaan suomalaisten ostovoimaa että aikaansaamaan julkisen talouden säästöjä.
Taloustieteen soveltamiseen erikoistunut konsulttitoimisto Copenhagen Economics toteutti syksyllä 2023 Kaupan liiton toimeksiannosta lääkkeiden hintavertailun Suomen ja Ruotsin välillä. Selvityksen aineisto* kerättiin lokakuussa 2023. Hintavertailussa on otettu huomioon myös arvonlisäverokantojen erot maiden välillä.
Selvityksen tulosten mukaan itsehoitolääkkeet ovat Ruotsissa keskimäärin 37 prosenttia halvempia kuin Suomessa, ruotsalaisapteekkien verkkokauppoihin verrattuna hintaero on 48 prosenttia. Esimerkiksi allergialääke Kestine (ebastiini, 10 mg tabletti, 10 kpl) on Ruotsissa myyntikanavasta riippuen 33–50 prosenttia ja ibuprofeenia sisältävä särkylääke (400 mg tabletti, 30 kpl) vastaavaan vertailukelpoiseen tuotteeseen nähden 46−56 prosenttia edullisempi kuin Suomessa.
Reseptilääkkeet ovat Ruotsissa keskimäärin 11 prosenttia ja molemmissa maissa viitehinnoitellut eli lääkevaihdon piirissä olevat kilpaillut lääkkeet 20 prosenttia edullisempia.
”Suomalaiset maksavat lääkkeistään selvästi enemmän kuin ruotsalaiset”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi vetää yhteen hintavertailun tuloksia.
Hintavertailun tulokset ovat johdonmukaisia Ruotsin lääkeviranomaisen, TLV:n, vuosittain tekemän kansainvälisen hintavertailun kanssa, jonka mukaan Ruotsin lääkevaihdon piiriin kuuluvat, kilpaillut lääkkeet ovat tukkuhinnoiltaan Suomessa 39 prosenttia kalliimpia kuin Ruotsissa. TLV:n vuosittaisessa hintavertailussa otetaan huomioon myös valuuttakurssien muutokset. Aikaisempina vuosina tutkimuksessa hintaero maidemme välillä on ollut vieläkin suurempi.
Tulokset ovat myös linjassa sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2020 julkaistun raportin kanssa. Se totesi Suomen lääkkeiden hintasääntelyn eli lääketaksamallin olevan kalliimpi kuin muilla Pohjoismailla: lääkekorvausmenot olivat Suomessa 184–244 miljoonaa euroa ja potilaiden omavastuumenot 37–94 miljoonaa euroa korkeammat.
Kuluttajat ja yhteiskunta maksavat kilpailuongelmat lääkekuluissaan
Ruotsissa apteekkijärjestelmää uudistettiin vuonna 2009, jolloin muun muassa apteekkien omistaminen vapautettiin ja itsehoitolääkkeiden myyntiä laajennettiin myös kauppoihin. Myös verkkoapteekit ovat kasvaneet nopeasti, ja apteekkipalvelujen saavutettavuus kokonaisuudessaan on parantunut. Ruotsissa apteekkiketjujen katerakenne on tehokas sekä katetaso huomattavasti suomalaisia apteekkeja alhaisempi. Ruotsissa ketjuja rohkaistaan rinnakkaistuontiin, ja aito kilpailu pitää hinnat alhaalla. Ruotsin apteekkiyhdistyksen mukaan ruotsalaiset kuluttajat ovat hyvin tyytyväisiä apteekkijärjestelmään.
”Ruotsissa on luotu kustannustehokas ja toimiva lääkkeiden vähittäismyyntijärjestelmä, joka yhtenä Euroopan tehokkaimpana järjestelmänä on hyvä pohja myös Suomen mallille”, Kiviniemi toteaa.
Suomessa lääkkeiden hinnat on säännelty valtioneuvoston asettamalla lääketaksalla. Vuoden 2022 huhtikuusta lähtien apteekit ovat voineet kilpailla itsehoitolääkkeiden hinnoilla tietyn enimmäis- ja lattiahinnan välillä. Copenhagen Economicsin selvitys osoittaa, että lokakuussa 2023 tutkituissa suomalaisissa verkkoapteekeissa yli 95 prosenttia itsehoitolääkkeistä hinnoitellaan edelleen enimmäishinnan mukaan.
”Selvityksen tulokset osoittavat, että hintakilpailu on Suomessa hyvin vähäistä”, toteaa Kiviniemi.
Myös Kilpailu ja kuluttajavirasto KKV on kiinnittänyt huomiota Suomen apteekkijärjestelmän kilpailuongelmiin. Sekä vuoden 2020 laajassa apteekkitaloutta koskevassa selvityksessä, että vuoden 2023 joulukuussa julkistetussa apteekkien verotusta koskevassa selvityksessä KKV toteaa apteekkien omistajien voitot varsin korkeiksi. Valtio ja kuluttajat maksavat apteekkarien ylisuuret voitot turhan suurina lääkekustannuksina.
Vuonna 2022 Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa, ja korvaukset kasvoivat 51 miljoonaa euroa edellisvuodesta.
”Lääkkeiden hintojen lasku vähentäisi suoraan valtion menoja samalla, kun kuluttajien ostovoima kohenisi”, Kiviniemi korostaa.
Itsehoitolääkkeiden vapauttaminen on hyvä alku
Tällä hetkellä hallitusohjelmaan on kirjattu joidenkin itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen apteekkien ulkopuoliseen myyntiin, ja uudistustyö on käynnistymässä sosiaali- ja terveysministeriössä. Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen kaupan maantieteellisesti kattavan verkon ja laajojen aukioloaikojen piiriin laajentaisi ja parantaisi lääkkeiden saavutettavuutta sekä sujuvoittaisi asiointia niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueillakin.
”Hallituksen käynnistämä itsehoitolääkkeiden vapauttaminen kauppoihin on hyvä alku, mutta Suomen koko lääkejakelujärjestelmää olisi uudistettava perusteellisemmin ja laajemmin. Esimerkiksi apteekkien omistaminen tulisi järjestää kuten muussakin yksityisessä terveydenhuollossa, jolloin hintasääntelyllä voidaan alentaa lääkkeiden hintoja”, Kiviniemi kuvaa joitakin uudistustarpeita.
”Uudistukset tulee toteuttaa lääketurvallisuus ja maan kattavat palvelut varmistaen”, Kiviniemi lisää.
Liite:
Selvitys: Lääkkeiden hintavertailu Suomen ja Ruotsin välillä (Copenhagen Economics)
Pharmaceutical Price Comparison Study, description of the approach, Copenhagen EconomicsLisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Lisätiedot koskien hintavertailuselvitystä:
Kalle Kantanen, Senior Economist, Copenhagen Economics, p. 0400 168 332,
kak(at)copenhageneconomics.com
*Hintavertailussa käytetty aineisto kerättiin lokakuussa 2023, ja siinä tarkasteltiin kaikkia itsehoitolääkkeitä ja reseptilääkkeitä sekä kummankin maan viitehintajärjestelmän piirissä olevia lääkkeitä.
Toim. huom.: Tietoja tutkimuksessa käytetystä metodologiasta on tarkennettu 15.1.2024 lisätyssä liitteessä.
