Kuluttajien ostokset EU:n ulkopuolisen etäkaupan alustoilta ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti.

Tullin tilastojen mukaan vuonna 2024 EU:n ulkopuolelta tuli Suomeen 28,2 miljoonaa lähetystä, kun vuotta aiemmin lukumäärä oli 3,6 miljoonaa.  Vuonna 2025 Suomeen saapui 40,5 miljoo­naa pakettia.

Koko EU:n alueelle lähetyksiä saapui heinäkuussa 2025 jopa 36 % enem­män kuin heinäkuussa 2024.

Kaikista EU:n ulkopuolelta tulleista lähe­tyksistä 98 prosenttia tuli Kiinasta.

Kun tuotteet myydään verkkokauppapaikan kautta suoraan EU:n ulkopuolelta kuluttajille, verkkokauppapaikalla ei ole velvollisuutta varmistaa tuotteiden vaatimustenmukaisuutta. EU:ssa toimivat kaupat ja maahantuojat sen sijaan vastaavat sääntelyn noudattamisesta ja siihen liittyvistä kustannuksista. Tämä asettaa toimijat eriarvoiseen asemaan.

Kolmansista maista verkkoalustojen kautta myytävät tuotteet aiheuttavat kotimaisille yrityksille merkittävän kilpailuvääristymän. Alle 150 euron etäostokset ovat tullittomia, kun taas suomalaiset yritykset maksavat tuotteista tullit ja vastaavat myös kaikkien tuotteiden kierrätyskustannuksista.

Kaupan liiton selvityksen mukaan EU-vaatimuksia noudattavat tuotteet ovat suomalaisyrityksille 35–39 % kalliimpia. Etäkauppojen tuotteet eivät useinkaan täytä samoja standardeja, mikä käy ilmi viranomaisten tekemistä koeostoista.

• Lisätään alustavastuuta. Kestävä ratkaisu on löydettävissä EU:n alustasääntelyä täsmentämällä. Lisäämällä alustoille huolellisuusvelvoitteita niiden välittäessä tuotteita kolmansista maista toimivilta myyjiltä paikattaisiin digipalvelusäännökseen (DSA) jääneitä porsaanreikiä. Nykysäännös käytännössä mahdollistaa vaarallisten tuotteiden markkinoinnin ja myynnin EU-alueen kuluttajille, kun alustojen ei edellytetä varmistavan tuotteiden vaatimuksenmukaisuutta. Lisäksi alustat tulee määritellä talouden toimijoiksi asianmukaisin velvoittein muussa EU-lainsäädännössä.
• Velvoitetaan alustat maksamaan kierrätyskustannuksia eli asetetaan alustoille toissijainen vastuu tuottajavastuuvelvoitteista.
• Laajennetaan komission toimivaltaa ja vastuuta EU:n ulkopuolisen verkkokaupan markkinavalvontaan.
• Kiirehditään tulliuudistuksen toteutusta ja tullivapausrajan poistoa.

• Valvonnan kohdentaminen ja tehostaminen. Viranomaisten valvontaresursseja tulisi kohdentaa ulkomaisen etäkaupan valvontaan. Näin voidaan puuttua väärinkäytöksiin sekä tuottaa kuluttajille tietoa tuoteturvallisuudesta
  sekä komissiolle ilmiön laajuudesta ja luonteesta.
• Viranomaisten toimivaltuudet tehokkaampaan käyttöön. Suomessa esimerkiksi kuluttajansuojaviranomaisella on nykylainsäädännön puitteissa mahdollisuus puuttua alustojen sekä kolmansista maista toimivien yritysten harhaanjohtavaan markkinointiin.
• Tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistaminen tulisi lisätä Suomen EU-vaikuttamisen painopisteeksi.
• Kuluttajia tulisi valistaa etäkaupan tuoteturvallisuudesta ja kuluttajansuojan toteutumisesta.
• Varmistetaan johdonmukainen ja koordinoitu viranomaistoiminta ongelmiin puuttumiseksi (task force).
• Vahvempi ostovoima tukee vastuullisia kuluttajavalintoja. Kuluttaja voi ohittaa kotimaisen työn korkean verotuksen ostamalla tuotteen kansainvälisestä verkkokaupasta.
• Työn verotuksen pitkäjänteisellä keventämisellä tuetaan suomalaisten ostovoimaa ja madalletaan suomalaisen työn hintaa.
• Kotimaisen kaupan kilpailukykyä on vahvistettava. TKI-toimintaa tulee suunnata vahvemmin kaupan alalle ja muille palvelualoille sekä aineettomaan arvonluontiin.