Uutiset:
https://kauppa.fi/rss/feed/uutiset
Tiedotteet:
https://kauppa.fi/rss/feed/tiedotteet
Lausunnot:
https://kauppa.fi/rss/feed/lausunnot
Blogit:
https://kauppa.fi/rss/feed/blogit

RSS-syötteet voit tilata omaan RSS-lukijaasi klikkaamalla ylläolevia linkkejä.

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. 

Pysy kartalla kaupan alan uutisista ja tilaa Kaupan liiton uutiskirje. Uutiskirjeessä on koottuna tärkeimmät ja ajankohtaisimmat uutiset, tiedotteet ja tapahtumat.

Tapahtumakirjeestämme saat tietoa Kaupan liiton koulutuksista ja seminaareista.

Liity kirjeiden postituslistalle täältä

Etusivu > Ajankohtaista > Eurovaalit 2019 > Sisämarkkinoiden toimivuus

Sisämarkkinoiden kilpailukyvystä on huolehdittava


EU:ssa tulee pitää huolta eurooppalaisen kaupan alan toimintaedellytyksistä kasvavassa kansainvälisessä kilpailussa. Tämä edellyttää unionilta paremman sääntelyn periaatteiden jatkuvaa toimeenpanoa ja on erityisen tärkeää pk-yritysten näkökulmasta.


EU:n sisämarkkinasääntelyn on kohdeltava digitaalista ja kivijalkakauppaa yhdenvertaisesti. Sääntelyä tulee yhtenäistää laadukkaasti erityisesti kuluttajansuojan alueella, koska sisämarkkinat ovat verkkokaupan myötä kaikkien kuluttajien ulottuvilla.

Sääntelyn on velvoitettava myös EU:n ulkopuolisia kauppoja tilanteissa, joissa tuotteita tai palveluita myydään EU:n alueella. EU:n kilpailukyky kärsii, mikäli sisämarkkinoita säännellään yksipuolisesti selvästi kilpailijamaita tiukemmin. Mikäli EU-sääntely ei ole toimeenpantavissa edellä mainituissa tilanteissa, tulee sääntelyn järkevyyttä arvioida kriittisesti.

Yrityslainsäädännön alueella sääntelyn tulee ensisijaisesti olla yleislainsäädäntöä, ja toimialakohtaista erityissääntelyä on vältettävä. Nykyisellään kaupan alalle aiheutuu toimialakohtaisesta sääntelystä huomattava rasite sekä EU-tasolla että kansallisesti, mikä heikentää kaupan kansainvälistä kilpailukykyä ja nostaa kuluttajahintoja.

Kova kilpailu niin kotimaassa kuin kansainvälisesti vaatii kivijalkakaupalta yhä pidempiä aukioloaikoja, ja jokaisen aukiolotunnin on oltava kannattava. Työ on muutoksessa, ja se vaatii asenteiden muutosta. Muun muassa alusta- ja jakamistalous myllertävät perinteistä työsuhdeajattelua. Palvelua ei voida tuottaa varastoon, vaan sitä on tarjottava silloin, kun kaupassa on asiakkaita. Oikea määrä henkilöitä oikeaan aikaan vaikuttaa asiakaspalvelun tasoon ja yrityksen kannattavuuteen. Muuttuvat markkinat edellyttävät joustavuutta myös työelämän sääntelyyn.

Kaupan liiton tavoitteet eurovaaleissa

  • Osa-aikatyön teettämistä ei saa rajoittaa nykyistä sääntelytasoa enempää. Modernit työmarkkinat edellyttävät työelämän sääntelyltä joustavuutta esimerkiksi osa-aikaisuuden ja muiden epätyypillisten työsuhteiden osalta. Kaupan alalla kova kansainvälinen kilpailu verkkokaupan kanssa ja vaihtelevat asiakas- ja tavaravirrat määrittävät työvoiman tarpeen ja yritysten on voitava mitoittaa työntekijöitä kuhunkin tilanteeseen juuri oikea määrä, jotta toiminta on kannattavaa.
  • EU:n on tuettava kohtuuhintaisen, kuluttajaystävällisen ja tehokkaan maksujärjestelmän syntymistä. Avoimella kilpailulla tulee luoda fintech-järjestelmä, jossa noudatetaan yhteisiä maksustandardeja kilpailun ja innovoinnin edistämiseksi. Yritysten liikesalaisuuksien suoja tulee varmistaa järjestelmää luotaessa.
  • EU:ssa on luotava aloite, jolla tuetaan kansallisia ja paikallisia aloitteita kaupunkikeskustojen kehittämiseksi. Kaupunkikeskustojen tulee jatkossakin olla houkuttelevia paikkoja harjoittaa liiketoimintaa.
  • Kuluttajansuojan yhtenäistämisellä voidaan parantaa niin kuluttajien asemaa kuin yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä sisämarkkinoilla. Kuluttajansuojasäännösten tiukentamiselle ei kuitenkaan ole perusteita. EU:n ulkopuolinen etäkauppa saa entisestään lisää kilpailuetua, mikäli sisämarkkinoilla tiukennetaan sääntelyä.
  • Komission ehdottamaa lopullista alv-järjestelmää ei tule hyväksyä sellaisenaan. Se monimutkaistaisi EU-maiden rajat ylittävää B2B-tavarakauppaa ja toisi yrityksille merkittäviä kustannuksia. Lisäksi sen vaikutus veropetosten torjuntaan on vähintäänkin kiistanalaista. Verotuksesta päätettäessä tulee jatkossakin soveltaa jäsenmaiden yksimielisyysvaatimusta. Määräenemmistöön perustuva päätöksenteko siirtäisi lainsäädäntövaltaa Suomelta isoille jäsenvaltioille.

Tutustu kantoihimme tarkemmin

Lue myös

23.1.2019: Komissio haluaa myllätä EU:n veropolitiikkaan liittyvän päätöksenteon

Kuva: Euroopan parlamentti