Palvelualojen järjestöt: Palvelualojen sähköveron alentaminen nopeuttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vahvistaisi kilpailukykyä
Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää maan hallitukselta palvelualojen yritysten vähähiilisyyttä tukevia päätöksiä. Keskeinen tällainen päätös olisi palvelualan sähköveron alentaminen. Sähköveron alennuksella turvattaisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä ja kotimaisia työpaikkoja. Yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa kamppaileva palvelusektori maksaa tällä hetkellä 45 kertaa kalliimpaa sähköveroa teollisuuteen verrattuna.
Kaupan liitto, MaRa ja Palta esittävät, että palveluyritysten sähköverolle luodaan oma sähköveroluokka ja sähköveron tasoa alennetaan vuositasolla 100 miljoonalla eurolla. Päätöksen tulee olla hallituksen budjettiriihineuvottelujen agendalla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on yksi yhteinen sähköveroluokka koko elinkeinoelämälle.
Sähkövero on porrastettu tällä hetkellä kahteen veroluokkaan. Palvelualat kuuluvat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta korkeamman veron luokkaan yhdessä julkisen sektorin, maatalouden sekä kotitalouksien kanssa. Alempaan veroluokkaan puolestaan kuuluvat teollisuus, kaivostoiminta ja tietyt erikseen määritellyt palvelusektorin toiminnot, kuten yli 5 MW:n konesalit. Vuoden 2021 alussa teollisuuden sähkövero on laskettu EU:n sallimaan minimiin. Tällä hetkellä palvelusektori maksaa teollisuuteen verrattuna 45 kertaa kalliimpaa sähköveroa.
Palvelualojen merkitys on Suomelle korvaamaton, järjestöt muistuttavat. Palvelualojen (yksityiset palvelut ja kauppa) osuus talouden yksityisestä sektorista on 62 prosenttia. Lisäksi palvelualat työllistävät yhteensä 1,3 miljoonaa henkilöä, mikä vastaa 66 prosenttia yksityisen sektorin työllisistä. Samoin palvelualojen yritysten kilpailukyvyllä on Suomelle suuri merkitys. Vuonna 2018 palvelutoimialojen osuus Suomen arvonlisäviennistä oli jo 47 prosenttia kun teollisuuden toimialojen osuus oli 44 prosenttia.
Mikäli palvelualojen kilpailukyvystä ja elinvoimasta ei pidetä huolta, aiheutuu tästä huomattavat negatiiviset työllisyysvaikutukset sekä merkittävät tulonmenetykset valtiolle, liitoista todetaan.
Palvelualan sähköistymisellä voidaan selkeästi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi kaupan alan sähköistyksellä saavutettava päästöhyöty on yli 8-kertainen suhteessa lisääntyvän sähkönkäytön aiheuttamiin päästöihin. Alemmalla sähköverolla voidaan edistää investointeja mm. lämpöpumppuihin, sähköiseen liikenteeseen ja digitalisaatioon sekä matkailuun ympäri Suomea.
Alan yritykset ovat kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, kun rajat ylittävä palvelu- ja tavarakauppa yleistyy vauhdilla. Digitalisaatio tuo palvelualat yhä voimakkaamman kansainvälisen kilpailun piiriin. Kasvun ja kansainvälistymisen sekä työpaikkojen varmistamiseksi alan yritysten kilpailukyvystä onkin pidettävä erityistä huolta. Alemmalla sähköverolla voidaan tukea toimialojen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista sekä auttaa turvaamaan kustannuskilpailukyky ja kotimaiset työpaikat.
Lisätietoja:
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Timo Lappi, toimitusjohtaja, MaRa, p. 040 734 5549, timo.lappi(at)mara.fi
Tuomas Aarto, toimitusjohtaja, Palta, p. 040 152 0073, tuomas.aarto(at)palta.fi
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 290 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liitto edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRassa on 2 800 jäsentä, joilla on 7 700 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä. www.mara.fi
Palvelualojen työnantajat Palta on uuden työn, digimurroksen ja tulevaisuuden työmarkkinoiden suunnannäyttäjä. Palta on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto ja edustamme yli 2 000 palvelualoilla toimivaa jäsentämme. Liiton jäsenet työllistävät Suomessa yli 190 000 henkilöä. www.palta.fi
