Vuosi: 2021

K-Marketien kiusaamisvapaa vyöhyke sai runsaasti näkyvyyttä: ”Kyseessä ei ole markkinointitempaus, vaan vastuullinen tapa toimia"

Koulujen alettua muutama kuukausi sitten lähes 800 Suomen K-Marketia julistautui kiusaamisvapaaksi vyöhykkeeksi. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Kiusaamisvapaa vyöhyke on turvapaikka, jossa lapsi voi olla suojassa, jos hän joutuu kiusatuksi. Idea laajeni lumipalloefektin tavoin kauppias Ville Kestilältä K-Market Tervapadasta Janakkalasta.

Lausunto hallituksen esityksestä arpajaislain muuttamisesta

Kaupan liitto kannattaa siirtymistä kaikkien Veikkauksen pelien pelaajien pakolliseen tunnistautumiseen, vaikka tämä väistämättä laskee asiamiesten palkkiokertymää. Lisäksi pidämme oikeansuuntaisina keinoina ratkaisuja, jotka liittyvät tunnistautuneena pelaamiseen, kuten enimmäiskulutusrajoja sekä pelaajan itsensä asettamia pelikieltoja riskipelaamisen haittojen vähentämiseksi. Korostamme, että Veikkauksen rahapeliautomaateilla on merkittävä taloudellinen merkitys myymälöille, erityisesti pienille kaupoille sekä haja-asutusalueilla sijaitseville myymälöille. Mikäli myymälän kannattavuus on … Lue lisää

Analyysi: Korona nopeutti vaatetuksen kuluttajamarkkinoiden muutosta

Jaana Kurjenoja
Kaupan liitossa toteutettiin muotikaupan markkinoita ja asiakkaan ostopolkua selvittävä tutkimus: Muotikauppa koronan jälkeen. Tässä artikkelissa kerron joistakin tutkimuksen toisen osan tuloksista ja havainnoista. Tutkimuksen toinen osa keskittyy kotimaiseen muotikaupan asiakkaaseen ja asiakkaan ostopolkuun. Ensimmäisessä osassa selvitän muun muassa muotikaupan kansainvälisiä markkinoita ja kotimaisia kehitysnäkymiä.

Muotikauppa koronan jälkeen – Miten ala toipuu koronan iskusta?

Viime vuonna kotitalouksien vaate- ja kenkäostokset kutistuivat 24 prosenttia, ja joka kymmenes alan erikoiskauppa lopetti toimintansa. Kaupan liiton ennusteen mukaan vaatetuksen kuluttajamarkkinat eivät lähivuosina palaa pandemiaa edeltävälle tasolle. Suurimmiksi ongelmiksi muotikaupan tulevaisuudelle Suomessa yritykset näkevät korkean kustannustason, heikon ostovoiman, ulkomaisten yritysten suotuisammat kilpailuedellytykset sekä sen, ettei alan digitalisaatiota ja kansainvälistymistä tueta riittävästi. Ennen pandemiaa puolella muotikaupoista ei ollut verkkokauppaa, ja edelleenkään runsas viidennes ei sellaista edes suunnittele.

Elinkeinoelämä vetoaa laajalla rintamalla markkinapaikkojen sääntelyyn Euroopassa

Jopa kolmekymmentä eurooppalaista elinkeinoelämän organisaatiota ja kansalaisjärjestöä ovat laatineet vetoomuskirjeen EU:n päätöksentekijöille verkon markkinapaikkojen sääntelystä. Vetoomuksen allekirjoittaneet tahot edustavat teollisuutta, kaupan alaa, ympäristötoimijoita  ja kuluttajia. Kaupan alan kannalta on tärkeää, että markkinapaikat tunnistavat niitä käyttävät kauppiaat ja puuttuvat tehokkaasti vaarallisten tai muutoin laittomien tavaroiden ja palveluiden myyntiin.

Kestävän rahoituksen tietohubi ja pyöreä pöytä: Tietoa ja taitoa energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoituksesta

Motiva käynnistää yhdessä ympäristöministeriön, Energiaviraston sekä Suomen Kuntaliiton, Kaupan liiton, Elinkeinoelämän Keskusliiton, RAKLIn ja Suomen Yrittäjien kanssa kolmivuotisen hankkeen, jossa on tavoitteena luoda kestävän rahoituksen tietohubi sekä kasvattaa rahoitukseen liittyvää osaamista ja tietämystä hankkeessa perustettavien pyöreiden pöytien avulla.

Kustantaako kauppa hallituksen kuittiuudistuksen?

Hallituksen tavoitteena on saada suomalaiset yritykset käyttämään rakenteellisessa muodossa olevia sähköisiä kuitteja ja laskuja. Taustalla on ajatus siitä, että yrityksen kuitteja ja laskuja pystyisivät lukemaan yrityksen lisäksi myös ulkopuolisten, kuten asiakkaiden tai viranomaisten, järjestelmät. Kaupalle on tärkeää, että uudistuksia edistetään markkinaehtoisesti ja niiden siirtymäajat ovat riittävän pitkät.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi