talous

Kuluttajan arvio oman talouden nykytilasta ja myös odotukset omasta sekä Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat lokakuussa hyvin heikolla tasolla, kertoo Tilastokeskus. Ekonomisti Heidi Lauttamäki arvioi, että erityisesti rakentamisessa ja teollisuudessa synkistyneet talousnäkymät ovat heijastelleet myös kuluttajien luottamukseen. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli lokakuussa -12,6, kun se oli syyskuussa -11,5.

Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli huhtikuussa -11,7, kun se maaliskuussa oli -10,5 ja helmikuussa 0,5. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta olivat huhtikuussa hyvin pessimistiset. Odotus inflaatiosta oli huhtikuussa korkein koskaan mittaushistoriassa.

Kuluttajien luottamuksen seuraaminen on kaupan alalle tärkeää, koska se kertoo suoraan kuluttajien ostoaikeista. Varsinkin odotukset työttömyystilanteesta heijastuvat kuluttajien käyttäytymiseen. Ennätyskorkealla olevat indikaattorit lupaavat erinomaista syksyä ja joulun aikaa kaupalle.

Verokiila herättää keskustelua näin budjettiriihen alla, mutta mistä siinä onkaan kyse? Verokiila rasittaa kaikkea palvelutyötä ja siihen liittyviä tuotteita aina kaupassa myytävistä lasten talvihaalareista vaikkapa pankkipalveluihin ja mobiilipelien suunnitteluun. Päällekkäiset verokiilat nostavat merkittävästi tuotteiden ja palvelujen hintoja. Mitä verokiilalle pitäisi tehdä?

Vähittäiskaupan kasvu on tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuu vähitellen pandemiaa edeltävälle uralle. Työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle, ja kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun luomat paineet toimintojen tehostamiselle ja automatisoinnille jatkuvat. Palvelujen moninkertainen verokiila nostaa hintoja ja heikentää ostovoimaa. Työn verotuksen keventämisen pitäisikin olla yksi hallituksen loppukauden päätoimista.