kaupan näkymät

Kaupan kasvupyrähdys on ohi – epävarmuus painaa kauppaa ja kuluttajaa

Kaupan liiton tuoreen ennusteen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon määrä* putoaa tänä vuonna runsaat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna enemmän. Euromääräisen liikevaihdon kasvu nojaa pelkästään kustannusten ja hintojen nousuun. Jos Suomi ja Eurooppa ajautuvat taantumaan, kaupan pudotus syvenee. Ostovoiman turvaaminen on olennaista kaupan kehitykselle, ja siksi työn verotuksen keventämisen pitäisi olla tulevan hallituksen ykköstavoitteita. Nousevalla hinta–palkka-spiraalilla ei ostovoimaa pystytä tukemaan.

Maailmanmarkkinahintojen kallistuminen nostaa kauppojen liikevaihtoa – työllisyys hiipuu

Kaupan liiton mukaan seuraavan parin vuoden aikana vähittäiskaupan euromääräisen liikevaihdon kasvu johtuu pääasiassa maailmanmarkkinahintojen noususta. Varsinkin raaka-aineiden ja energian kustannukset nostavat hintoja. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu perustui jo pelkästään hintojen nousulle. Pandemiakauden jälkeen vähittäiskaupan työllisyyden ennakoidaan kääntyvän laskusuuntaan.

Kauppa kasvaa, mutta verokiila syö kuluttajien ostovoimaa

Vähittäiskaupan kasvu on tänä vuonna nopeaa, mutta hidastuu vähitellen pandemiaa edeltävälle uralle. Työllisyys ei aivan palaudu vuoden 2019 tasolle, ja kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun luomat paineet toimintojen tehostamiselle ja automatisoinnille jatkuvat. Palvelujen moninkertainen verokiila nostaa hintoja ja heikentää ostovoimaa. Työn verotuksen keventämisen pitäisikin olla yksi hallituksen loppukauden päätoimista.

Korona sysäsi kauppaa kasvuun – työllisyys heikkeni

Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi koronavuonna vajaat neljä prosenttia. Korona kuitenkin kohteli kaupan toimialoja hyvin vaihtelevasti. Liikevaihdon kasvu viime vuonna ei näy kaupan työllisten tai yritysten määrän kasvuna, vaan ne jatkavat trendinomaista laskuaan. Digikaupan pandemia siivitti ennätyslukemiin. Ostovoimasta, osaamisesta ja yrittäjyydestä huolehtiminen ovat avainasemassa koronan jälkeiseen aikaan siirryttäessä.

Koronapandemia kurittaa etenkin erikoiskauppaa heikentäen liikevaihtoa ja työllisyyttä

Vähittäiskaupan työllisyys on pienentynyt trendinomaisesti kesästä 2018 lähtien ja koronapandemia tulee heikentämään sitä vielä lisää. Kuluttajat kokevat myös aikaisempaa suurempaa työttömyysuhkaa, joka heijastuu suoraan kulutuskäyttäytymiseen. Liikevaihdon odotetaan supistuvan aiemmin ennustetun maltillisen kasvun sijaan. Tilanteesta kärsii eniten kotimainen erikoiskauppa, jonka tilanne on jo kriittinen.

Kaupan kasvu hidastuu – verotus syö kilpailukykyä

Kesän 2018 kynnyksellä kaupassa tapahtui käänne, joka näkyi erityisen selvästi tavaratalokaupan ja tukkukaupan liikevaihdon määrässä*: alkuvuoden kolmen prosentin kasvu kääntyi laskuun. Myös erikoiskaupassa ja päivittäistavarakaupassa kasvu hidastui. Kasvun hidastuminen jatkuu myös ensi vuonna, ja työllisyys palautuu lasku-uralle. Kaupan suuri haaste on kotimaassa muodostuva kustannusrasite, jolla on vaikea pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Arvonlisävero rokottaa nimenomaan kotimaassa tehtävää työtä.

Kaupan kasvu hidastuu ensi vuonna – palvelutyön verotus rajoittaa kasvua

Edes voimakas suhdanne ei ole riittänyt nostamaan kauppaa 2000-luvun alun kasvulukuihin. Vähittäiskaupan ennustetaan kasvavan tänä vuonna viime vuoden tahtiin, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu. Väliaikaisesti noussut työllisyys palaa lasku-uralle 2020. Tukkukaupassa liikevaihdon kasvu ei ole lisännyt työllisyyttä. Palvelualojen kehittymistä hidastaa palvelutyön hintaan moninkertaisena kasaantuva verotus. Palvelutyön raskas verotus ja vanhenevan väestön mukana hiipuva kulutus nujertavat yksityisten palveluiden tulevaisuutta, jos verotusta ei kevennetä.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje »