digitaalisuus

Digital Services Actin toivotaan keskittyvän sisämarkkinoihin ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn

Ilari Kallio
Digitaalisen liiketoiminnan ja alustatalouden sääntöjä ollaan EU-tasolla tuomassa kertaheitolla vuosituhannen vaihteesta tälle vuosikymmenelle, jos komission suunnitelmat uudesta digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä etenevät odotetusti. Nimestään huolimatta paketti sisältää myös kaupan alan kannalta merkittäviä avauksia. Etenkin alustojen vastuuta laittomista sisällöistä olisi Kaupan liiton mielestä tiukennettava.

Venäjän verkkokauppamarkkina kasvaa ja kansainvälistyy – koronapandemia vauhdittaa kehitystä

Heikohkosta ostovoimasta huolimatta Venäjä on yksi maailman suurimmista verkkokauppamarkkinoista, joka on vielä kehittymässä ja kypsymässä. Digiostaminen on yleistynyt vauhdilla viime vuosina, ja koronapandemia on kirittänyt muun muassa maksamisen ja logistiikan kehitystä. Venäläiset kuluttajat eroavat vielä monella tapaa pohjoismaalaisista, ja etenkin vertaisarvioilla on heille tärkeä merkitys ostopäätöksiä tehtäessä. Vaikka Kiina dominoikin rajat ylittävää digiostamista, ostokset muualta yleistyvät. Venäläiset markkina-alustat voivat tarjota myös suomalaisille verkkokaupoille uusia kasvumahdollisuuksia.

Rajoitustoimien helpottuminen lisäsi kivijalkakaupan vetovoimaa

Kesäkuun alussa liikkumisrajoitteiden helpotuttua aikomukset lisätä digiostamista ovat tasaantuneet. Varsinkin lapsiperheet lisäsivät kevään aikana käyttö- ja erikoiskaupan digiostoja, mutta heilläkään aikomukset lisätä verkko-ostamista eivät ole enää voimistuneet. Liikkumisen vapautuminen näkyy varsinkin yli 65-vuotiaiden asiointikäynneissä ruokakaupoissa. Osa voimakkaasti kasvaneen ruoan verkkokaupan asiakkaista onkin jo lisännyt käyntejään fyysisissä myymälöissä.

Ostaminen muuttui koronan myötä – kriisissä on myös voittajia

Koronaepidemian myötä sosiaalisen median ja erilaisten laitteiden käyttö on muuttunut. Muutokset näkyvät jo kuluttajan ostopolun ensimetreillä, kuten ostoherätteiden saamisessa. Myös digitaalinen ostaminen on muuttunut sekä ostamisessa käytettävien laitteiden että ostettavien tuotteiden osalta. Vaatetuksen digiostosten sijaan kuluttajat ovat siirtyneet elektroniikkaostoksille niin fyysisiin liikkeisiin kuin verkkokauppaankin. Selvitys perustuu Statistan kansainvälisen kuluttajakyselyn tietoihin.

Suomi satsaa kotiin – myös koronakriisissä

Fyysinen myymälä on kodin ja asumisen tuotteiden vähittäiskaupassa keskeisessä roolissa niin ostosta edeltävässä tiedon hankinnassa kuin itse ostamisessakin. Digitaalisten kanavien ja varsinkin mobiilin merkitys kasvaa koronakriisin vauhdittaessa kehitystä. Ostospaikka valitaan usein hinnan perusteella, mutta monelle tärkeitä valintakriteerejä ovat myös muun muassa valikoimat ja laatu. Korona uhkaa rautakaupan, erikoiskaupan suurimman alan, tärkeintä sesonkia. Nopea apu alalle olisi kotitalousvähennyksen korotus.

Aasialaisilla verkkokaupoilla merkittävä kilpailuetu tuoteturvallisuuden kustannuksella

EU:n ulkopuoliset verkkokaupat saavat suomalaisiin kauppoihin nähden epäreilua ja merkittävää kilpailuetua. Erään merkittävimmistä eroista tuo tuoteturvallisuutta koskeva lainsäädäntö. Sen pitäisi tasapuolisemman kilpailun vuoksi ja kuluttajaturvallisuudenkin vahvistamiseksi koskettaa myös EU:n ulkopuolella tehtävää kuluttajakauppaa.

Osaamisesta huolehtimalla kohti digitaalista tulevaisuutta

Bate Ismail
Pandemian suljettua maailman on hyvä hetki paneutua digikaupan maailmaan. Miten suomalainen kauppa menestyy entistä paremmin kovan kilpailun digimaailmassa? Kuluttajat, yritykset ja organisaatiot tekevät entistä enemmän kauppaa digitaalisesti, ja koronakriisin myötä tämä trendi kiihtyy entisestään. Asiakkaat löytävät uusia väyliä tehdä hankintansa, ja osa heistä siirtyy pysyvästi digitaalisen kaupan puolelle.

Ajankohtaiset uutiset sähköpostiisi