Kauppa kääntyy ensi vuonna hienoiseen kasvuun – hallituksen tuettava TKI-politiikallaan kaupan kansainvälistä kilpailukykyä

Kauppa on loppuvuodesta saavuttamassa suhdannekuopan pohjan. Tukku- ja b2b-kauppaa kurittavat edelleen asuinrakentamisen lama ja teollisuuden vähäiset tilaukset, ja lähikuukausien odotetaankin olevan vielä vaikeita. Viimeistään ensi vuonna suhdannekäänteen ennakoidaan kuitenkin piristävän sekä teollisuudelta että rakentamisesta saatavia tilauksia.

Vähittäiskaupan myynnin määrän lasku on jatkunut kuluvana vuonna, mutta kehitys on ollut kaksijakoista. Tavaratalokauppa kääntyi kasvuun jo heti alkuvuodesta, samoin päivittäistavarakauppa, mutta maltillisemmin. Erikoiskauppa ja varsinkin sen suuret alat, rautakauppa, kodintekniikka, sisustus- ja urheilukauppa, ovat sen sijaan kutistuneet edelleen. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa kiinalaisten alustajättien vyöry kotimaisille markkinoille. Sekä Suomessa että laajasti muualla EU:ssa on noussut esiin tarve lainsäädännön ja vaatimusten yhdenmukaiselle soveltamiselle myös sisämarkkinoiden ulkopuolisiin toimijoihin.

”Kuluttajien hintavetoisuus on heijastunut suoraan niin sanotun halpakaupan kasvuun, joka on kevään aikana jatkunut muuta vähittäiskauppaa nopeampana. Sen kasvu on kuitenkin hidastunut viime keväästä”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo.

Halpakaupan, kuten muunkin vähittäiskaupan ja tukkukaupan, kannattavuutta syövät tällä hetkellä yllättäen moninkertaistuneet Kiinan merirahtien kustannukset.

Vähittäiskaupan verkkainen kasvu alkaa ensi vuonna

Tälle vuodelle Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan myynnin määrän pienenevän edelleen noin prosentin.

”Vaikka myynnin määrä vielä pieneneekin, vauhti on viime vuotta hitaampaa. Ensi vuonna vähittäiskauppa kääntyy verkkaiseen kasvuun, mutta finanssikriisiä edeltäviä kasvuprosentteja ei ole näköpiirissä”, Kurjenoja kuvaa ennustetta.

Heikkenevä työllisyys ja hidas talouskasvu vahvistavat kuluttajien epävarmuutta, ja syyskuussa kiristyvä yleinen arvonlisäveroprosentti syö omalta osaltaan ostovoimaa. Vaikka korkotaso alkaakin laskea syksyn mittaan, se näkyy kuluttajien kukkarossa vasta viiveellä.

”Korot eivät myöskään palaudu entiseen poikkeukselliseen nollakorkomaailmaan ainakaan lähivuosina, ja siten niiden tuomat kustannukset niin kuluttajille kuin yrityksillekin pysyvät alkuvuotta 2022 suurempina”, Kurjenoja muistuttaa.

Ennustettu hidas vähittäiskaupan kasvu ei riitä muuttamaan kaupan, yksityisen sektorin suurimman työllistäjän, laskevaa työllisyystrendiä.

Ennusteessa on niin positiivisia kuin negatiivisiakin riskejä

Ennusteeseen sisältyy niin ala- kuin yläsuuntaisiakin riskejä. Ensi vuodelle ennustettu vähittäiskaupan kasvu voi jäädä toteutumatta, jos esimerkiksi julkisen sektorin velkaantumisen hidastamiseksi tehdään uusia ostovoimaa leikkaavia veropäätöksiä. Myös kansainvälinen turvallisuustilanne voi heikentyä ja luoda yllättäviäkin lisäkustannuksia muun muassa logistiikkaan. Varsinkin erikoiskaupan hidas digitalisoituminen ja vähäiset resurssit TKI-toimintaan voivat jyrsiä tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, jolloin markkinoita menetetään ulkomaiselle kaupalle.

Toisaalta talouskasvu voi lähteä liikkeelle ennakoitua nopeammin tai vahvemmin ja työllisyys kääntyä kasvuun aiemmin, mikä voi kirittää kulutuskysyntää ja vähittäiskauppaa. Kasvava ostovoima voi piristää varsinkin erikoiskauppaa.

”On kuitenkin hyvä muistaa, ettei yksityisen kulutuksen kasvu välttämättä kanavoidu sellaisenaan vähittäiskauppaan, kun liikenevää ostovoimaa käytetään muihin palveluihin ja esimerkiksi asumiseen”, Kurjenoja huomauttaa.

Poliittisilla päätöksillä on iso vaikutus kaupan kansainväliseen kilpailukykyyn

Kaupan työn tuottavuus on meillä kasvanut selvästi hitaammin kuin Ruotsissa. Samalla kaupan investointiasteet ovat Ruotsissa korkeammat. Tämä antaa Ruotsin kaupalle paremmat lähtökohdat kansainvälistyä ja kilpailla uusista markkinoista.

”Jatkossa esimerkiksi Business Finlandin ohjelmia ja rahoitusinstrumentteja tulisi kehittää myös kaupan ja palveluiden tuottavuuden parantamiseen ja sitä kautta kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseen”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto linjaa.

Vaikka kotimaiset suuret kaupan ketjut ovatkin investoineet voimakkaasti ja panostaneet TKI-toimintaan, nimenomaan erikois- ja tukkukaupan pk-yrityksillä ei tähän aina ole riittävästi resursseja tai osaamista.

”Juuri erikois- ja tukkukaupalla olisi kuitenkin potentiaalia myös kansainvälistyä ja ottaa suuriakin tuottavuusloikkia”, Luoto jatkaa.

Myös hallituksen veropolitiikalla on vaikutusta tulevaan talouskasvuun ja kaupan kehitykseen. Syyskuussa kiristyvä arvonlisäverotus on myrkkyä varsinkin kovassa kansainvälisessä kilpailussa olevalle erikoiskaupalle.

”Julkisen talouden velkaantumisen selättäminen on ymmärrettävä tavoite. Ostovoiman leikkaamista veropolitiikalla pitäisi kuitenkin välttää varsinkin, jos veropäätöksistä kärsiviä aloja ei tueta tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen TKI-politiikalla”, Luoto toteaa.

Kaupan liiton jäsenyrityksille tarjolla laaja materiaali jäsensivuillamme > 

Lisätietoja:

Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi

Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto(at)kauppa.fi