Matkailu hyödyttää koko Suomea – varsinkin matkailuvientiin tulisi panostaa
Matkailun Suomen talouteen luomat rahavirrat lepäävät pitkälti kotimaan matkailijoiden varassa, sillä ulkomaisten matkailijoiden tuoma osuus Suomen koko matkailutulosta on vain 11–12 prosenttia. Kaupan liiton mielestä Suomen matkailuviennin vauhdittamiseen tarvittaisiin sekä kehittämistukea että kuntien ja yritysten tavoitteellista yhteistyötä.
Kotimaan matkailijat ovat tärkeitä ja jopa olennaisia monen paikkakunnan taloudelle ja työllisyydelle ja varsinkin kaupan yrityksille. Tutkimuslaitos Visitoryn selvityksen mukaan kotimaan matkailijoiden Suomessa matkailuun käyttämästä rahasta lähes 40 prosenttia kohdistuu vähittäiskauppaan. Osuuteen sisältyy myös polttoaineiden vähittäiskauppa. Samanaikaisesti majoitus- ja ravitsemispalveluihin ohjautuu vajaat 30 prosenttia kotimaan matkailijoiden kulutuksesta.
Vaikka kotimaan matkailu ei olekaan nollasummapeliä yksittäisten paikkakuntien välillä, matkailijan kulutus voi osittain olla pois kotipaikkakunnan tulovirrasta. Siksi koko Suomen tasolla erityisen kiinnostavaa on tarkastella ulkomaisten matkailijoiden tuomaa tulovirtaa.
Matkailuviennillä on toteutumatonta kasvupotentiaalia
Visitoryn laskelmien mukaan niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin matkailijoiden tuoma välitön matkailutulo oli viime vuonna lähes 11,8 miljardia euroa. Kun erilaiset välilliset ja kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon – esimerkiksi matkailusta työllistyvien suomalaisten kulutus tai matkailijoita palvelevien yritysten hankinnat toisilta yrityksiltä – matkailutulo kokonaisuudessaan oli runsaat 70 prosenttia suurempi, noin 20,2 miljardia euroa.
”Ulkomaisten matkailijoiden kulutus ja heidän luomansa matkailutulo Suomeen on vain 11–12 prosenttia koko matkailutulosta. Suomen matkailuvienti on vielä hyvin pientä”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto kommentoi Visitoryn laskelmien tuloksia.
Hämmästyttävää on, että ulkomaisten matkailijoiden kulutus virkistys-, viihde- ja muihin palveluihin on vain 9 prosenttia kaikkien matkailijoiden näihin palveluihin käyttämästä rahasta.
”Palvelujen kehittämisessä myös ulkomaisia matkailijoita ajatellen on selvästi vielä työsarkaa, sillä matkailuviennissä on kasvun mahdollisuuksia”, Luoto toteaa.
Yhteistyö ja palvelujen kehittämisen tukeminen ovat avainasemassa
Matkailuviennin kasvattaminen edellyttäisi Kaupan liiton mielestä matkailualan kehittämisen tavoitteellista tukemista ja Visit Finlandin määrärahojen nostamista.
”Business Finlandin ohjelmia tulisi kohdentaa enemmän yksityisille palvelualoille, ja ohjelmien rahoituskriteerejä tulisi muuttaa ja laajentaa siten, että niillä kyettäisiin parantamaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä kehittämään alalle parempia palvelukonsepteja”, Luoto listaa keinoja matkailun tukemiseen.
Pelkästään julkisilla tuilla ei kuitenkaan matkailuvientiä kasvateta. Kuntien ja eri alojen yritysten yhteistyö on välttämätöntä matkailun pitkäjänteiseksi ja tavoitteelliseksi kehittämiseksi. Myös kaupunkikeskustojen viihtyisyydellä ja elinvoimaisuudella on merkittävä rooli Suomen houkuttelevuuden lisäämisessä.
”Viihtyisät ja asukkaita monipuolisesti palvelevat kaupunkikeskustat ovat yleensä viihtyisiä myös matkailijoille”, Luoto muistuttaa.
Liite: Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 2023
Lisätiedot: Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto@kauppa.fi
