Kaupan kasvukäänne siirtyy ensi vuoteen
Kaupan liiton ennusteen mukaan kaupan kasvu alkaa näkyä vasta ensi vuonna, kun geopoliittiset käänteet pitävät sekä kuluttajat että tukkukaupan asiakasyritykset varovaisina. Vaikka heikkenevä työllisyystilanne onkin lisännyt kuluttajien varovaisuutta, koheneva ostovoima alkaa pikkuhiljaa näkyä myös vähittäiskaupan myynnissä. Yksityisen sektorin ylivoimaisesti suurimman työllistäjän, kaupan, työllisyys kuitenkin laskee edelleen. Poliittisten päättäjien olisikin hyvä muistaa, että työllisyyden merkittävää kasvua on vaikea saada aikaiseksi ilman elinvoimaista kauppaa ja muita palvelualoja.
Vielä alkuvuodesta kaupassa ennakoitiin tälle vuodelle käännettä, kun hidastuvan inflaation ja alenevan korkotason tukemana ostovoiman kasvun odotettiin näkyvän myös vähittäiskaupan ja kuluttaja-aloja palvelevan tukkukaupan myynnissä. Teknisessä tukkukaupassa taas odotettiin tilausten piristyvän varsinkin teollisten investointien vauhdittuessa ja asuinrakentamisen saavutettua pohjatasonsa.
Vaikka suomalaisten ostovoima onkin kohentunut, tullipolitiikan heilahtelut, Lähi-Idän tilanteen uusi leimahtaminen ja heikkenevä työllisyys ovat luoneet uutta epävarmuutta tulevasta. Edes säät eivät ole kauppaa suosineet.
”Kevään ja alkukesän kylmyys ja sateet söivät niin päivittäistavara- kuin erikoiskaupankin myyntiä. Sesonkituotteita on jouduttu myymään aikaistetuilla alennusmyynneillä seuraavan sesongin alta pois, mikä heikentää varsinkin pienen erikoiskaupan kannattavuutta”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa kevään kehitystä.
Kaupan liiton ennusteessa odotetaan vähittäiskaupan myynnin määrän* edelleen kutistuvan tänä vuonna, mutta kasvavan ensi vuonna noin prosentilla.
”Vaikka vähittäiskaupan käänne viivästyy, sitä ei ole peruttu. Pitkään jatkunut kuluttajien epävarmuus ei hetkessä hälvene, mutta ostovoiman parantuminen alkaa kuitenkin pikkuhiljaa näkyä myös kaupassa”, Kurjenoja vakuuttaa.
Alentunut korkotaso puolestaan mahdollistaa suunniteltujen investointien toteutumista kaupan yrityksissä, mikä lopulta parantaa tuottavuutta ja kaupan kansainvälistä kilpailukykyä.
Kaupan murros, suhdanne ja kansainvälinen kilpailu leikkaavat työllisyyttä
Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu niin tukku- kuin vähittäiskaupassakin on lisännyt tarvetta toimintojen tehostamiseen ja kustannusten leikkaamiseen. Tuottavuuden kasvattamiseen on pyritty varsinkin datan hyödyntämisellä sekä tekoälyn ja digitaalisen kehityksen ja automatisaation vauhdittamisella. Kehitys heijastuu työllisten määrään, joka vähittäiskaupassa on trendinomaisesti laskenut vuodesta 2011 lähtien.
”Pitkän aikavälin kehityksen lisäksi kaupan työllisyyteen vaikuttaa tietysti tällä hetkellä myös huono suhdanne. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vähittäiskaupassa työtuntien määrä pieneni yli 12 prosenttia ja tukkukaupassa neljä prosenttia viime vuodesta”, Kurjenoja kertoo.
Kaupan liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan työllisyys laskee vuodesta 2024 vuoteen 2026 noin viisi prosenttia eli lähes 8000 työllisellä. Lasku tulee näkymään ennen kaikkea suorittavan tason tehtävissä sekä tukitoiminnoissa, joita datan paremman hyödyntämisen, digitalisaation ja tekoälyn kehityksen vuoksi tarvitaan aiempaa vähemmän.
”Kauppa on kuitenkin jatkossakin yrityssektorin ylivoimaisesti suurin työllistäjä, ja siksi työllisyystrendi kaupassa vaikuttaa koko yksityisen sektorin työllisyyteen. Vero- ja elinkeinopolitiikkaa suunnittelevien poliittisten päättäjien on hyvä ymmärtää tämä”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa.
Kestävä talouskasvu nojaa ennen kaikkea palveluihin
Samalla kun Suomen tavaravienti on kehittynyt hitaasti ja vientimarkkinoita menetetty, palveluvienti on kasvanut. Tästä huolimatta palvelualojen roolia kasvun veturina ei tunnisteta. Kasvun tukemiseksi elinkeino- ja talouspolitiikassa pitäisikin keskittyä nykyistä enemmän palvelualojen toimintaedellytyksiin ja palvelujen kansainväliseen kilpailukykyyn.
”Esimerkiksi erikois- ja tukkukauppa kaipaisivat enemmän tukea aineettomiin investointeihin, digitalisaation kehittämiseen ja kansainvälistymisen ensi askeleihin”, Luoto luettelee.
Kaupan liiton mielestä Suomi ei ole EU-tasolla vaikuttanut riittävän voimakkaasti tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiseksi muun muassa kiinalaisen halpakaupan kanssa. Kotimaassakaan ei ole asiassa ryhdytty tarvittaviin toimiin, kuten tehovalvontaan Kiina-tilausten turvallisuuden ja sääntöjen mukaisuuden edistämiseksi.
Myöskään markkinoiden toiminnan tehostamisessa – esimerkiksi enintään 15-prosenttisten viinien ja laajemman itsehoitolääkevalikoiman myynnin vapauttamisessa – ei olla oltu riittävän päättäväisiä. Viime syksynä voimaan tullut yleisen arvonlisäverokannan korotus taas heikensi muutenkin vaikeuksissa kamppailevan kotimaisen erikois- ja käyttötavarakaupan toimintaedellytyksiä.
”Kuluttajapalveluiden orastavaa kasvua tulisikin nyt tukea ostovoimaa ja Suomessa tehtävää työtä vahvistavalla veropolitiikalla, eikä tehdä ratkaisuja, jotka nostaisivat kotimaisen työn hintaa ja leikkaisivat ostovoimaa”, Luoto korostaa.
Liite: Kaupan näkymät II 2025 eLiite
Lisätiedot:
Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto@kauppa.fi
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja@kauppa.fi