Suomalainen verkkokauppa valtaa markkinoita
Suomalaisen kaupan digitalisoituminen on ollut nopeaa, ja varsinkin kotimainen verkkokauppa on vallannut markkinoita, selviää Kaupan liiton tuoreesta verkkokauppaselvityksestä. Kotimaisten verkkokauppojen toimintaa myös arvostetaan. Tästä huolimatta suomalaisen digikaupan kansainvälistymisessä on vielä tekemistä. Ruoan verkkokauppa on kasvanut hurjaa tahtia, ja koronaepidemia vauhdittaa todennäköisesti kasvua entisestään.
Suomalaisten verkko-ostaminen on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Samalla digitaalisesti myyvien vähittäiskauppojen osuus on Suomessa kasvanut Euroopan maista eniten. Digitaalisesti myyvien vähittäiskauppojen osuus on Suomessa jopa Ruotsia suurempi, Islannin ollessa ylivoimainen ykkönen.
Asia käy ilmi Kaupan liiton verkkokauppaselvityksestä, joka pureutuu digitaaliseen ostamiseen Suomessa sekä suomalaisten eniten käyttämiin verkkokauppoihin.
”Suomalaisen kaupan vahva digitalisoituminen on iloinen uutinen. Ikävämpää on, ettei verkkomyynti vielä tavoita kansainvälistä asiakaskuntaa. Olemme yksi vähiten ulkomaille myyvistä Euroopan maista yhdessä mm. Puolan ja Unkarin kanssa”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo.
Suomalaiset ostivat digitaalisesti vähittäiskaupan tuotteita koti- ja ulkomailta vuonna 2019
4,5 miljardilla eurolla. Euromääräinen kasvu oli 12 prosenttia vuodesta 2018. Ennen koronaviruksen voimakasta leviämistä Euroopassa kuluvan vuoden kasvun ennustettiin olevan noin 11 prosenttia.*
”Tällä hetkellä ennuste on hyvin epävarma. Toisaalta asiakasvirtojen voimakas vähentyminen fyysisissä myymälöissä ohjaa asiakkaita digikanaville, toisaalta taas yleisen aktiivisuuden heikkeneminen, lomautukset ja irtisanomiset vähentävät ostoaikeita kaikissa kanavissa”, Kurjenoja pohtii.
Päivittäistavaroiden digiostokset kasvaneet
Elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden verkkokauppa on viime vuonna kasvanut rajusti. Suurimmat verkkokaupat ovat jopa kaksinkertaistaneet nettomyyntinsä. Tämä ei kuitenkaan näy koko markkinan yhtä voimakkaana kasvuna ainakin kahdesta syystä: ensinnäkin alkoholitilaukset ulkomailta – joko suoraan kotiin tai esimerkiksi Viron satamaan – ovat vähentyneet selvästi. Toiseksi Alkon, joka on yksi suurimmista elintarvikkeiden verkkokaupoista, verkkomyynnin kasvu on ollut hillitympää kuin muun päivittäistavarakaupan.
Kaiken kaikkiaan päivittäistavaroiden digiostokset koti- ja ulkomailta, joihin myös alkoholin digitilaukset sisältyvät, ovat noin 0,8 prosenttia verrattuna suomalaisen päivittäistavarakaupan liikevaihtoon. Päivittäistavarakaupassa on mukana alkoholin kuluttajamyynti. Päivittäistavaroiden digiostokset ilman alkoholitilauksia kasvoivat lähes 60 prosenttia ja alkoholitilausten kanssa alle 40 prosenttia.
”Kuten finanssikriisissä myös koronaepidemian aikana päivittäistavara- ja marketkauppa todennäköisesti kasvavat, ja myös ruoan verkkokaupan kasvu vauhdittuu entisestään. Monet verkkotilauksia nyt kokeilevat jäävät asiakkaiksi myös epidemian jälkeen, ja ruoan verkkokauppa tulee hypähtämään uudelle tasolle”, Kurjenoja ennakoi.
Kiina on vahva, mutta myös kotimainen verkkokauppa vahvistuu
Kotimainen verkkokauppa on kasvattanut markkinoita jo muutaman vuoden ajan. 60 prosentissa Suomessa tehtävistä verkko-ostoksista lähetys tulee kotimaasta. Kiina on kuitenkin selvä ykkönen Suomeen suuntautuvassa, rajat ylittävässä verkkokaupassa. Arviolta noin 13 prosenttia suomalaisten digiostoksiin kulutetuista euroista vyöryy Kiinaan.
Kiinan osuus verkko-ostoista on suuri kaikissa Pohjoismaissa eikä sen asema ole horjumassa lähiaikoina. Viime lokakuun tietojen mukaan Wish oli käytetyin ostossovellus Pohjoismaissa sekä Applen App Storessa että Googlen Play Storessa. Myös AliExpress oli kärkikymmenikössä.
Käyttäjämääriltään suurin verkkokauppa tai -alusta Suomessa on Zalando, kuten oli viime vuonnakin. Eniten ostokertoja käyttäjää kohden keräsivät kuitenkin mm. ruoan verkkokaupat K-ruoka.fi ja Foodie.fi. Ostoskerroilla mitattuna 10 useimmin käytetyn verkkokaupan tai -alustan joukkoon kipusivat myös kiinalaiset AliExpress ja DX.com.
Suomalaisista verkkokaupoista pidetään
Vaikka ulkomaiset verkkokaupat ja -alustat keräävätkin paljon asiakkaita, nettomyynnillä mitattuna kotimaiset ja pohjoismaiset ketjut ja kaupat ovat vahvoja kaikissa Pohjoismaissa.
”Fyysiset myymälät tukevat verkkokaupan myyntiä, ja tämä on yksi suomalaisen kaupan kilpailueduista ulkomaisia verkkokauppoja ja -alustoja vastaan. Toinen vahva kilpailutekijä on, että suomalaiset pitävät kotimaisista verkkokaupoista”, Kurjenoja toteaa.
Kaupan liitto selvitti nyt kolmatta kertaa, miten kuluttajat arvioivat käyttämiään verkkokauppoja. Verkkokauppoja arvioitiin asteikolla 1–10 ja 11 kriteerillä, mm. hinta-laatusuhteella, toimitusnopeudella ja maksamisen sujuvuudella.
Yleisarvosanana vähintään 8,5 on erinomainen. Erinomaisiksi arvioituja kauppoja oli 14, joista 8 – siis yli puolet – oli suomalaisia. 20 parhaasta kaupasta peräti 13 oli suomalaisia. Kaksi käyttäjiensä parhaiksi arvioimaa kauppaa olivat Levykauppa Äx ja Varusteleka, joka on kärkikolmikossa jo kolmatta vuotta peräkkäin.
”Vaikka digiostajat ovatkin hyvin hintavetoisia, kotimaisella verkkokaupalla on erinomaiset mahdollisuudet vahvistua kotimaan markkinoilla, mutta myös kansainvälistyä. Monilla parhaimmista verkkokaupoista on omia brändejä ja omia tuotteita, joilla erottua kilpailijoista myös kansainvälisesti”, Kurjenoja arvioi.
* Statistan arvio. Ei sisällä arvonlisäveroa eikä kuljetuskustannuksia.
Liite: eCommerce Finland 2020 / poimintoja
Liiteaineisto jäsenille jäsensivuilla (vaatii kirjautumisen)
Lisätietoja: Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja@kauppa.fi
