Kaupoissa asioiminen vähentynyt edelleen, mutta digiostaminen kasvaa – jo viidesosa kokeillut ruoan verkkokauppaa koronakriisin aikana
Koronakriisin edetessä aikaisempaa useampi kuluttaja on edelleen vähentänyt kaupoissa asiointia. Erityisen selvästi tämä näkyy pääkaupunkiseudun erikoiskaupoissa, tavarataloissa ja ostoskeskuksissa. Samalla digiostajien määrä on kasvanut reippaasti vain muutamassa viikossa. Varsinkin lapsiperheet ovat lisänneet verkko-ostojaan, mutta myös vanhimmat ikäryhmät ostavat aikaisempaa enemmän digitaalisesti. Kohdennetuilla, suorilla tukitoimilla on kiire, jotta koronakriisin aiheuttamissa vaikeuksissa painivat yritykset selviäisivät pahimman yli.
Kaupan liitto toteuttaa koronakevään aikana tilannekuvaan pureutuvan kolmiosaisen kuluttajatutkimuksen sarjan. Vastavalmistuneen 2/3-osan mukaan kaupassa asiointi on kolmessa viikossa vähentynyt edelleen: kauppakäyntejään harventaneiden kuluttajien määrä on kasvanut kolme prosenttiyksikköä, 63 prosenttiin suomalaisista. Erityisen selvästi tämä näkyy pääkaupunkiseudulla, jossa jo 72 prosenttia on vähentänyt käyntejään tavarataloissa, ostoskeskuksissa ja erikoiskaupoissa.
Lapsiperheiden verkko-ostokset ovat kasvussa
Vielä kolme viikkoa sitten, kun tutkimussarjan ensimmäinen kierros toteutettiin, kolmasosa kuluttajista ei ollut tehnyt koronaepidemian aikana – 16.3. alkaen – digiostoksia. Nyt osuus on kutistunut neljännekseen. Samalla digiostojaan kasvattaneiden määrä on yli tuplaantunut noin viidesosaan suomalaisista. Varsinkin lapsiperheet ovat lisänneet digiostojaan aikaisempaan verrattuna. Nyt jo 30 prosenttia lapsiperheistä on lisännyt verkko-ostamista koronakriisiä edeltävään aikaan verrattuna, kun vielä kolme viikkoa sitten osuus oli 13 prosenttia.
Verkko-ostaminen myös kasvaa edelleen. Varsinkin alle 50-vuotiaat aikovat lisätä digiostamista entisestään koronakriisin pitkittyessä, mutta selvästi myös vanhemmat ikäryhmät ovat päässeet verkko-ostosten makuun. Vähintään 65-vuotiaista lähes neljännes aikoo lisätä digiostoksia, kun vain kolme viikkoa sitten lisääjien osuus ikäryhmästä oli 18 prosenttia.
”Koronaepidemia on selvästi toiminut eräänlaisena jäänmurtajana ikääntyvien verkko-ostamiselle, mikä kasvaa nyt hypähdyksenomaisesti. Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä pysyvämpi ilmiö on”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja ennustaa.
Kauppa on onnistunut vastaamaan ruoan verkkokaupan kysyntään
Ennen koronakriisiä ruoan verkkokauppaa säännöllisesti käyttäneitä oli hyvin vähän, vain noin neljä prosenttia suomalaisista. Pelkästään koronakriisin aikana ruokaa on digitaalisesti ostanut jo runsas viidennes kuluttajista, ja yhä useampi haluaa lisätä käyttöä tai vähintäänkin kokeilla sitä. Tämä on asettanut päivittäistavarakaupalle ison haasteen.
”Ruoan verkkokaupan säännölliset käyttäjät ovat yli tuplaantuneet koronaepidemian aikana samalla, kun kokeilijoiden määräkin on kasvussa. Tässä on testattu kauppojen palvelukykyä ja sitä, kuinka nopeasti toimintaa on onnistuttu sopeuttamaan asiakkaiden uusia tarpeita varten”, Kurjenoja kuvaa tilannetta.
”Ilmeisesti kauppa on onnistunut palveluhaasteessaan hyvin, sillä valtaosa ruokaa verkosta ostaneista asiakkaista katsoo ostamisen sujuneen hyvin”, Kurjenoja jatkaa.
Lapsiperheet ovat myös ruoan verkko-ostajina olleet ahkeria. Yli neljännes lapsiperheistä on koronaepidemian aikana ostanut ruokaa verkosta, ja valtaosa heistä on ollut ostokokemukseensa tyytyväisiä. Lapsiperheet aikovat jatkossakin hankkia ruokaostoksensa keskimääräistä useammin verkosta.
Suoralla tuella on kiire
Vaikka ruoan verkkokauppa vetää, on moni erikoiskauppa edelleen suurissa vaikeuksissa; koronakriisi on vienyt asiakkaat vuokra-, palkka- ja muiden kiinteiden kulujen edelleen juostessa ja sesonkituotteiden jäädessä myymättä. Maan hallitus on tehnyt tärkeitä päätöksiä yritystuista koronakriisin edetessä, mutta lisää tarvitaan.
”Peräänkuulutamme edelleen kohdennettua tukea elinkelpoisille mutta koronatoimien myötä kriisiin ajautuneille kaupan alan yrityksille. Kaupan yritysten kannalta parhaita, nopeita tukimuotoja ovat kiinteisiin kustannuksiin, kuten vuokriin ja palkkoihin, kohdentuvat kriisituet”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi toteaa.
Kiviniemen mukaan nyt on myös tärkeää katsoa eteenpäin. “Yhteiskunnan hallitulla avaamisella sekä talouden mahdollisimman nopealla mutta turvallisella käynnistämisellä tuetaan parhaiten suomalaisia yrityksiä”, hän tiivistää.
Lisätiedot:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 050 511 3189, mari.kiviniemi(at)kauppa.fi
Liite: Kuluttajat ja koronakriisi_osa2_070520 liite
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja on suunnitellut kuluttajatutkimuksen tutkimusasetelman ja kyselylomakkeen, ja Kurjenoja vastaa myös tulosten analysoinnista. Kantar TNS suunnitteli otoksen ja toteutti kuluttaja-aineiston keruun online-paneelissa. Otos kuvaa 18−79-vuotiaita mannersuomalaisia verkon käyttäjiä. Kyselyn ensimmäinen osa toteutettiin viikolla 15, ja otoskoko oli 2 000. Kyselyn toinen osa toteutettiin viikolla 18 otoskoon ollessa 1 000. Kysely toteutetaan yhteensä kolme kertaa kevään ja alkukesän aikana.
Tutustu Kaupan liiton 20.4. julkaisemaan tiedotteeseen ja viikolla 15 toteutettuun kuluttajatutkimuksen ensimmäiseen osaan:
Kuluttajatutkimus: Digiostaminen ja halu kokeilla ruoan verkkokauppaa kasvavat
