TKI-toiminnan lisäpanostukset ohjattava soveltavaan tutkimukseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen
Palvelualojen työnantajat Palta ja Kaupan liitto vaativat kasvavan julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaamista soveltavaan tutkimukseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Nykyinen tilanne, jossa erityisesti yksityisten palveluiden tuottavuus on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä jälkeen, on kestämätön.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkiseen rahoitukseen on tulossa merkittäviä vuosittaisia lisäyksiä vuoteen 2030 asti. Lisäpanostuksista on sovittu kaikkien eduskuntaryhmien kesken jo edellisen hallituskauden aikana ja Orpon hallitus on sitoutunut lisäämään rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Valtiontalouden sopeutustarpeitten takia muihin kasvupanostuksiin ei välttämättä ole varaa, joten lisärahoitus on nyt syytä käyttää Suomen taloutta parhaiten hyödyttävillä tavoilla.
Kehittämisrahoitusta on suunnattava kilpailukykyisten ja digitaalisten yritys- ja kuluttajapalveluiden kehittämiseen, aineettomien oikeuksien, luovien sisältöjen ja designin tehokkaaseen hyödyntämiseen, asiakaskokemuksen parantamiseen sekä uusien liiketoimintamallien kehitykseen ja teknologian käyttöönottoon. Suomen on löydettävä uusia liiketoiminnan kasvualueita ja yksipuolista elinkeinorakennetta on kyettävä monipuolistamaan.
Digitalisaation myötä suomalainen palveluliiketoiminta ja kauppa ovat osa kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Järjestöjen mukaan on olennaisen tärkeää, että tutkimus- ja kehityspanokset kohdistetaan tehokkaammin soveltavaan tutkimukseen, teknologian käyttöönottoon, sekä palvelualojen ja kaupan yritysten konkreettisiin tarpeisiin. Näin voidaan varmistaa, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä kasvavassa kansainvälisessä kilpailussa, ja että palvelusektorin potentiaali tuottavuuden ja hyvinvoinnin lähteenä realisoituu täysimääräisesti.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan uudistaminen on avainasemassa Suomen tuottavuusongelman ratkaisemisessa
Palvelualojen osuus työllisyydestä ja tuotannosta tulee kasvamaan entisestään. Muun muassa valtiovarainministeriön tuottavuuslautakunta[1] on peräänkuuluttanut palvelusektorille suunnattua T&K-politiikkaa. OECD:n maaraportissa[2] kannustetaan Suomea monipuolistamaan innovaatioekosysteemiään ja suositusten mukaisesti Suomen tulisi panostaa erityisesti kaupan alaan, logistiikkaan ja pk-yrityksiin.
Etlan tuoreen tutkimuksen[3] mukaan Suomi ei tunnista riittävästi ns. aineettomien tuotannontekijöiden yhteiskunnallista merkitystä. Suomen pääomakanta on edelleen voittopuolisesti aineellinen ja esimerkiksi ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä pääomakanta on Ruotsissa nelinkertainen Suomeen verrattuna.
Julkisen kehittämisrahoituksen kriteereinä yrityksille on ollut vahva vaatimus vientiponnisteluista, mikä ei välttämättä sovellu kaikille yrityksille tai tuottavuutta parantaviin kehityshankkeisiin. Rahoituskriteerien tulisi mahdollistaa yrityksille jatkossa myös kehittyminen kotimarkkinoilla. Kehittymällä kotimarkkinoilla vastataan myös kasvavaan kansainväliseen kilpailuun.
Palta ja Kaupan liitto korostavat, että Suomen hallituksen tavoite nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa vain, jos T&K-rahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon koko elinkeinorakenteen tarpeet. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien yritysten määrän kasvu.
Lisätietoja antavat:
Tatu Rauhamäki, johtaja, Palvelualojen työnantajat Palta, 050 521 2907, tatu.rauhamaki(at)palta.fi
Simo Hiilamo, edunvalvontajohtaja, Kaupan liitto, 050 350 7564, simo.hiilamo(at)kauppa.fi
[1] Osaavat ihmiset tekevät tuottavuuden : Osaajapula uhkaa hidastaa t&k-investointien tehoa ja tuottavuuden kasvua – Valto (valtioneuvosto.fi)
[2] Finland Economic Snapshot – OECD
[3] Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna? (etla.fi)
