Kasvua ei synny ilman palvelualoja – nopeavaikutteinen työn verotuksen keventäminen kasvutoimien keskiöön

Yksityisen palvelusektorin osuus Suomen bruttoarvonlisäyksestä eli taloudellisesta hyvinvoinnista on noin 51 prosenttia, kun teollisuuden vastaava osuus on noin 27 prosenttia. Samalla yksityiset palvelualat työllistävät yli puolet Suomen kaikista työllisistä ja teollisuuden alat 21 prosenttia. Kuten teollisuus myös palvelut ja kauppa ovat keskellä kansainvälistä kilpailua muun muassa verkkokaupan, digitalisaation ja aidosti kansainvälisen asiakaskunnan myötä.

Työn verotuksen alentaminen on nopeavaikutteisin keino kasvun aikaansaamiseksi ja heikon työllisyyden nostamiseksi. Se parantaa työnteon kannustavuutta, nostaa alv-korotusten heikentämää ostovoimaa sekä kohentaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Palvelualojen järjestöt vaativat puoliväliriihestä päätöstä työn verotuksen keventämisestä prosenttiyksiköllä kaikilla tulotasoilla hallituksen loppukauden aikana. Veronkevennyksen staattinen vuosikustannus olisi noin 1,3 miljardia euroa.

Työn verotuksen keventämistä kautta linjan on jatkettava seuraavalla vaalikaudella. Ylimpien tuloveroluokkien marginaaliveroprosentit tulee samalla laskea korkeintaan 50 prosenttiin. Työ on aloitettava jo tällä vaalikaudella poistamalla alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu ylin tuloveroporras.

Työn verotuksen alentamisella

• palveluiden verokiila* kaventuisi ja suomalaisten ostovoima parantuisi ilman kustannusten nousua
• työn hinnan kasvu pysyisi maltillisena, työllisyyttä vahvistaen
• työn kannustavuus paranisi, mikä vähentäisi osaajavuotoa Suomesta ja houkuttelisi ulkomaisia osaajia
• uuden yritystoiminnan houkuttelevuus paranisi, mikä nopeuttaisi erityisesti kuluttajapalvelujen kehittymistä
• kasvava yksityinen kulutus tukisi myös arvonlisäverokertymän kehitystä.

*Verokiila=Työnantajan maksaman työn hinnan ja palkansaajan ostovoiman välinen erotus

Elinkeinopolitiikassa huomioitava vahvemmin yksityisten palveluiden tuottavuus ja aineeton pääoma

 Suomen elinkeino- ja veropolitiikka perustuu vieläkin liiaksi kahtiajaolle palveluista koostuvan kotimarkkinasektorin ja kansainväliselle kilpailulle avoimen teollisuussektorin välillä. Todellisuudessa tämä jako on vanhentunut jo aikoja sitten ja digitalisaation myötä suomalainen palveluliiketoiminta ja kauppa kohtaavat entistä vahvemmin kansainvälisen kilpailun.

Pitkään harjoitetulla, teollisuuden tukemiseen keskittyneellä elinkeinopolitiikalla ei ole onnistuttu luomaan uutta kasvua. Toimialaneutraalisuutta ei ole noudatettu, vaan voittavat toimialat ja yritykset on valittu poliittisten päätösten ohjaamina. Samaan aikaan Suomessa tuottavuuden kehitys laahaa verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme.

Palvelualojen järjestöt edellyttävät hallitukselta toimialaneutraalia elinkeinopolitiikkaa, jossa tunnistetaan myös palveluyritysten tarve parantaa tuottavuutta ja lisätä investointeja aineettomaan pääomaan. Panostukset aineettomaan pääomaan, kuten dataan ja ohjelmistoihin, vahvistavat kaikkien yritysten edellytyksiä muun muassa tekoälyn hyödyntämisessä.

Järjestöt vaativatkin, että kasvavia tutkimus- ja kehityspanoksia kohdistetaan jatkossa vahvemmin soveltavaan tutkimukseen, teknologioiden käyttöönottoon, sekä palvelualojen ja kaupan yritysten konkreettisiin tarpeisiin. Näin vahvistetaan tuottavuutta sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä että uusien vientialojen ja -yritysten nousua.

Hallituksen on myös tunnistettava nykyistä vahvemmin matkailuvienti, eli kansainvälisestä matkailusta saatava tulo. Se on kuin matalalla roikkuva hedelmä, jonka poimimiseen tarvitaan innovaatiorahoitusta ja tuen kohdentamista Suomen maakuvan sekä muiden toimintojen kehittämiseen.

Hallitusohjelman kirjaus ”Vahvistetaan palvelutalouden kasvuedellytyksiä ja monipuolistetaan viennin rakenteita” on unohtunut hallitukselta ja osin myös hiljattain raporttinsa julkistaneelta Risto Murron työryhmältä. Puoliväliriihessä tämä asia tulee korjata.

Toimitusjohtaja Kari Luoto, Kaupan liitto

Toimitusjohtaja Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajaliitto Palta

 Faktaruutu: Kauppa ja yksityiset palvelut

• Osuus on koko talouden arvonlisästä 51 % ja yksityisen sektorin arvonlisästä 64 % (2023).
• Osuus koko talouden työllisistä 51 % ja yksityisen sektorin työllisistä 68 %. Kauppa ja palvelut työllistivät vuonna 2023 suoraan 1,4 miljoonaa ihmistä ja vientiteollisuuden mallilla epäsuorat työllisyysvaikutukset huomioiden yli 2 miljoonaa henkilöä.
• Palveluiden osuus Suomen viennin bruttoarvosta  on 33 % (2024). Palveluiden viennin määrä on kasvanut finanssikriisin jälkeisinä vuosina (2011-) keskimäärin 4,7 % vuodessa, kun tavaravienti on kasvanut vastaavasti 1,1 %.

Lisätiedot:

Kari Luoto, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, p. 0400 688 708, kari.luoto(at)kauppa.fi

Tuomas Aarto, toimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, p. 040 152 0073, tuomas.aarto(at)palta.fi