Kilpailulakiin esitetyt muutokset voisivat johtaa toimialaliittojen konkursseihin ja yritysten pilkkomisiin
Kauppa on tyytyväinen, ettei kilpailulain uudistamista pohtinut työryhmä esitä elintarvikeketjua koskevia tiukennuksia kilpailulakiin. Huolestuttavaa esityksessä sen sijaan ovat kilpailulain rikkomisesta elinkeinoelämän toimialayhdistykselle määrättävän seuraamusmaksun kohtuuton korottaminen ja uusi säännös, joka mahdollistaisi toimivien yritysten pilkkomisen.
Kilpailulain uudistamista pohtinut työryhmä ei esitä kilpailulakiin tai muuhun lainsäädäntöön muutoksia, jolla erityisesti kaupan ja elintarviketeollisuuden hankintakäytäntöihin olisi kohdistettu lisävaatimuksia. Kaupan liitto pitää ratkaisua oikeana.
Lakitiukennusvaatimusten taustalla oli maan hallituksen hallitusohjelma, jossa tavoitteeksi on asetettu suomalaisen ruoantuotannon kannattavuuden parantaminen. Yhdeksi keinoksi tavoitteen saavuttamiseksi asetettiin juuri kilpailulainsäädännön rukkaaminen.
”Kauppa on koko ajan tuonut esille, että lainsäädäntöä ja normeja lisäämällä ei voida vaikuttaa ruoantuotannon kannattavuuteen. Kuten kilpailulakityöryhmä jo väliraportissaan totesi, Suomessa on jo olemassa toimiva yleislainsäädäntö, jonka puitteissa elintarvikeketjun mahdollisia sopimuskiistoja voidaan käsitellä tuomioistuimissa”, Kaupan liiton asiantuntija Janne Koivisto muistuttaa.
Koivisto painottaa, että elintarvikeketju ei tarvitse lisää sääntelyä, vaan itsesääntely on paras keino kehittää ketjun sopimuskäytäntöjä. Suomessa kauppa on myös vahvasti sitoutunut ketjun itsesääntelyjärjestelmään, joka on ollut toiminnassa pian neljä vuotta.
Uudet seuraamusmaksut veisivät järjestöt konkurssiin
Kilpailulain uudistamiseksi työryhmä kuitenkin ehdottaa uudistuksia muun muassa kilpailurikkomuksien seuraamuksiin. Elinkeinoelämän järjestöjen näkökulmasta ehdotuksessa esitettävät toimialayhdistyksille määrättävät kilpailulain rikkomisen seuraamusmaksut ovat kohtuuttomina.
Kun tällä hetkellä kilpailurikkomuksesta voidaan määrätä yhdistykselle seuraamusmaksu, joka on enintään 10 prosenttia yhdistyksen liikevaihdosta, muutosesityksessä seuraamusmaksun laskentaperusteena olisi yhdistyksen kymmenen suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto. Seuraamusmaksu voisi joissakin tilanteissa nousta jopa satoihin miljooniin euroihin.
”Esitys perustuu virheelliseen väittämään siitä, että toimialayhdistys voisi toimia yrityksille turvasatamana, jossa kilpailurikkomusten seuraamukset rajoittuisivat vain yhdistyksen liikevaihtoon. Tämä ei pidä paikkaansa. Viranomainen voi tälläkin hetkellä tutkia ja määrätä seuraamuksia kaikille yrityksille, jotka ovat osallistuneet kilpailunrajoitukseen yhdistyksen kautta”, Koivisto sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaisi aina yhdistyksen ajautumista konkurssiin esimerkiksi jo tuottamuksellisesta teosta.
”Erityisen ongelmallista tämä oli työmarkkinaosapuolena toimivalle toimialayhdistykselle, sillä käytännössä työehtosopimukset raukeaisivat yhdessä yössä, jos toimialaliitto ajautuisi konkurssiin”, Koivisto huomauttaa.
Yritykset pakkokeinoin pienemmiksi?
Ongelmallinen on myös ehdotus, jonka mukaan kilpailurikkomukseen syyllistynyt yritys voitaisiin pilkkoa pakkokeinoin. Kyse on rakenteellisesta korjaustoimenpiteestä, jossa yritys voitaisiin jälkikäteen velvoittaa esimerkiksi luopumaan peruuttamattomasti tietystä osasta liiketoimintaansa.
Kilpailulain uudistamista pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä tiistaina 14.3.2017. Mietintö lähtee tämän jälkeen toukokuun puoliväliin asti jatkuvalle lausuntokierrokselle.
Työryhmässä oli edustajia työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, Suomen Yrittäjistä, Asianajajaliitosta ja oikeusministeriöstä. Janne Koivisto oli Kaupan liiton edustajana työryhmän osassa, jonka tehtävänä oli arvioida kilpailulain muutostarpeita suomalaisen ruoantuotannon kannattavuuden parantamiseksi.
