Eurooppalaisilla kaupan pk-yrityksillä yhteiset haasteet
Pienet ja keskisuuret kaupan alan yritykset ympäri Eurooppaa painivat samanlaisten ongelmien parissa. Kaupan liitto yhdessä eurooppalaisen kaupan alan kattojärjestön kanssa vaatii lisää huomiota byrokratian karsimiseen ja alan digitalisaation sekä innovaatioiden kehittämiseen.
Eurooppalaisia vähittäis- ja tukkukauppoja edustava EuroCommerce-järjestö vaatii kannanotossaan EU-päättäjiä ottamaan paremmin huomioon kaupan alan pk-yritysten erityistarpeet. Järjestö julkaisi EU-päättäjille suunnatun kannanoton, jossa korostetaan vähittäis- ja tukkukauppojen merkitystä Euroopan taloudelle ja työpaikkojen luomiselle.
Kaupan ala on Euroopan suurin yksityisen sektorin työllistäjä. Joka neljäs eurooppalainen yritys toimii kaupan alalla. Kaikkiaan Euroopassa on 5,4 miljoonaa vähittäis- ja tukkukauppayritystä, joiden palveluksessa on yhteensä 29 miljoonaa ihmistä. Alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli 5,5 biljoonaa euroa.
Valtaosa eli 99 prosenttia eurooppalaisista kaupoista on alle 250 henkilöä työllistäviä pk-yrityksiä. Peräti 93 prosenttia vähittäiskauppaa harjoittavista yrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, ja tukkukaupassakin mikroyritysten osuus on noin 90 prosenttia.
Pienet ja keskisuuret kaupat eri puolilla Eurooppaa tarpovat kuitenkin samankaltaisissa ongelmissa. Vaikeudet liittyvät erityisesti digitalisaation ja verkkokaupan nopean kasvun mukanaan tuomiin muutoksiin, hallinnollisen byrokratian suureen määrään, monimutkaiseen regulaatioon, rahoitusvaikeuksiin ja koulutetun työvoiman saatavuuteen.
Huomio pk-yritysten digitalisoimiseen
EuroCommercen vaatii kannanotossaan eurooppalaisille kaupan alan pk-yrityksille tukea, jotta yritykset selviytyvät näistä haasteista. Pienten yritysten tarpeiden ymmärtäminen ja huomioiminen on siis tarpeen muillekin kuin vain high tech -alan startup-yrityksille, EuroCommerce muistuttaa.
EuroCommerce peräänkuuluttaa apua pienille kaupan alan yrityksille erityisesti siihen, että ne pystyvät hyödyntämään digiteknologiaa, jonka avulla ne voivat käydä kauppaa muuallakin kuin vain paikallisesti ja oman maan markkinoilla. Verkkokaupan tuomat laajentumismahdollisuudet jäävät nykyisin monilta perinteisiltä kivijalkakaupoilta käyttämättä riittämättömien resurssien ja puutteellisen osaamisen takia. Pk-yrityksillä on myös vaikeuksia selviytyä monimutkaisten sääntelymääräysten vaatimasta suuresta työmäärästä.
Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen huomauttaa, että myös meillä Suomessa on vielä tehtävää, jotta kaupan alan merkitys ymmärretään. Suomessa kaupan alan yritykset ovat pääosin juuri pk-yrityksiä.
Päättäjien tulisikin myös meillä suunnata huomiota yhä enemmän kaupan alan innovaatioihin ja palvelusektorin digitalisoitumisen ymmärtämiseen.
”Suomessa on perinteisesti jaettu innovaatiorahoitusta teollisuuden innovaatioille. Palveluinnovaatiot on kuitenkin nostettava samalle tasolle. Tähän on hyvä mahdollisuus nyt, kun hallitus lupasi puoliväliriihessä lisätä tieteen ja tutkimuksen rahoitusta”, Loikkanen sanoo.
Kaupan ja palveluiden merkitys tunnustettava
Loikkasen mukaan tärkeää on lisäksi jatkaa niin EU:ssa kuin kotimaassakin sääntelyn purkua, sillä jatkuvasti lisääntyvä sääntely kasvattaa hallinnollista taakkaa ja tuo yrityksille lisäkustannuksia. Pk-yritkysillä ei myöskään usein ole mahdollisuutta ostaa osaamista byrokratiaa hoitamaan.
Loikkanen pitää kuitenkin avainkysymyksenä kaupan alan yritysten ongelmien ratkaisemiseksi sitä, että kaupan ja palveluiden asema tunnustetaan.
”Kyse on kulttuurin ja ajattelun muuttamisesta niin, että kaupan ja palveluiden merkitys nähdään yhteiskunnassamme uudella tavalla.”
Kaupan liitto rakentaa parhaillaan Palvelualojen tulevaisuusohjelmaa, jossa myös pk-yritysten haasteisiin pureudutaan; Digitaaliset alustat tulevat helpottamaan yritysten kansainvälistymistä tulevaisuudessa ja pienempien ja ketterien yritysten on helpompi ottaa käyttöönsä uusia asiakaspalveluinnovaatioita tai mobiiliratkaisuja.
