Kotimaisen digikehityksen kärkipaikka ei riitä kansainvälisessä kilpailussa
Kauppa on kotimaisen digikehityksen kärjessä. Tarve digiosaamiselle yrityksissä on kuitenkin kova, jotta kehityksen kelkasta ei pudottaisi jo lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi hurjaa vauhtia kehittyvä maksaminen vaatisi osaamista myös kaupassa, mutta varsinkin pienissä yrityksissä sitä on harvoin. Tällä hetkellä kauppa saa digiosaajia lähinnä kouluttamalla heitä itse, mihin harvan yrityksen resurssit ja osaaminen riittävät.
Kauppaa moititaan usein siitä, että se on herännyt digimaailmaan liian myöhään. Kotimaisessa tarkastelussa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kaupan liitto laski eri toimialoille digitalisaatioindeksin EK:n toteuttaman yrityskyselyn aineiston pohjalta. Yritysten omien arvioiden perusteella kauppa ja muut palvelut johtivat digikehitystä teollisuuden ja rakentamisen tullessa kaukana perässä.
Vähittäis- ja tukkukaupan yrityksistä 18 prosenttia katsoi, ettei pysty seuraamaan ja hyödyntämään digitalisaatiota, vaan ainoastaan mukautumaan siihen. Teollisuusyrityksistä mukautumaan tyytyviä oli peräti 24 prosenttia.
Yritysten on oltava siellä, missä kuluttajatkin – digimaailmassa
Sama asetelma näkyy Vainun digitalisaatioindeksissä, joka on laskettu Vainu.io-palvelun tuottaman yritys- ja toimialatiedon pohjalta. Vainun indeksin mukaan yksi digitalisoituneimmista aloista Suomessa on vähittäiskauppa ja varsinkin vähittäiskauppa, joka myy myös verkkokaupan kautta.
Vainun indeksissä digitalisaation astetta mitataan yritysten verkkosivujen käyttämillä teknologioilla. Indeksi sopii erityisen hyvin kuvaamaan kuluttajarajapinnassa toimivia aloja, joissa markkinointi ja mainonta, brändin luominen, myyminen, asiakas- ja kuluttajatiedon analysointi jne. ovat olennaisia.
Vaikka elintarviketeollisuus ei olekaan digikehityksen kärjessä, yksi Suomen johtavista digiyrityksistä edustaa ko. teollisuutta: Oy Karl Fazer Ab. Kulutustavarateollisuudelle, kuten elintarviketeollisuudelle, monipuoliset ja esimerkiksi erilaisiin some-kanaviin linkittyneet verkkosivut ovat erinomainen väline brändin luomiseen ja vaikkapa yrityksen vastuullisuuden markkinointiin.
Matkailua on kaavailtu yhdeksi tulevaisuuden kasvu- ja vientialaksi. Siksi majoitus ja ravitsemusalan heikko digitalisaatio yllätti Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan.
”Helppokäyttöiset ja monipuoliset verkkosivut, erilaiset kieliversiot, hyvät analyysityökalut yms. tukevat yrityksen kilpailua kansainvälisessä digimaailmassa. Onko heikosti digitalisoituneesta matkailualasta kasvun keihäänkärjeksi ilman Alitripin kaltaisia ulkomaisia toimijoita?” Kurjenoja ihmettelee.
Ongelmana osaaminen
Digiosaamista tarvitaan kaupan kaikissa tehtävissä ja lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Tällä hetkellä logistiikan, asiakasanalytiikan ja asiakashallinnan kehittäminen ja digitalisointi ovat monen kansainvälisen kaupan yrityksen avainalueita. Siksi suomalaisen kaupan näkemykset tehtävistä, joissa digiosaamista tarvitaan, ovat huolestuttavia.
Lähes kaikki ymmärtävät digitaalisen osaamisen ja vaikkapa some-kanavien merkityksen markkinoinnissa, mainonnassa ja viestinnässä, mutta osaamista tarvitaan paljon laajemmin.
”Suuret yritykset ja kansainväliset ketjut panostavat asiakasanalytiikkaan, logistiikkaan, maksamisen teknologioihin jne., mutta esimerkiksi pienellä erikoiskaupalla ei tähän aika ja osaaminen aina riitä. Ja juuri erikoiskauppa hyötyisi digitalisaatiosta kansainvälisen kilpailun keskellä”, Kurjenoja toteaa.
Huolestuttavaa on, että kauppa ei saa tarvitsemaansa digiosaamista oppilaitoksista, vaan kouluttamalla itse.
”Digiosaajien kouluttaminen on lähes mahdotonta pienelle erikoiskaupalle. Avuksi tarvitaan julkisen sektorin tukemia hankkeita, joilla kaupan yritykset, oppilaitokset, tutkimushankkeet ja eri alojen startupit tuodaan yhteen”, Kurjenoja ehdottaa.
Digitalisaatio on asiakaspalvelua
Itsepalvelukassojen lanseeraus on lähtenyt viimeisen vuoden aikana liikkeelle myös Suomessa. Kaupan liiton yrityskyselyn mukaan itsepalvelukassoja on otettu käyttöön asiakaspalvelun parantamiseksi, esimerkiksi tasoittamaan ruuhkahuippuja, ei työvoimakustannusten vuoksi. Työvoiman tarve ei itsepalvelukassojen myötä olekaan vähentynyt, joskus jopa päinvastoin.
”Vaikka itsepalvelukassat on otettu käyttöön asiakaspalvelun parantamiseksi ja monipuolistamiseksi, tulevaisuudessa niiden käyttö todennäköisesti vähentää kassatyötä. Joissakin yrityksissä se helpottaa jo nyt työvuorojen suunnittelua”, Kurjenoja kertoo.
Sekä yritysten palautteen että Feedbackly Oy:n asiakaspalauteaineiston mukaan asiakkaat pitävät alkuvaikeuksien jälkeen itsepalvelukassoista. Kun alun opastus hoidetaan huolella, muutosvastarinta karisee ja itsepalvelukassoja käytetään yhä useammin. Monissa toimipaikoissa jo yli viidesosa asiakasvirrasta kulkee itsepalvelukassojen kautta, eikä pelättyjä järjestyshäiriöitäkään ole ilmaantunut.
”Asiakaspalautteiden perusteella itsepalvelukassat koetaan helpoiksi ja nopeiksi pienissä ostoksissa. Moni kuitenkin pelkää kassojen käyttöä, vaikka haluaisi niitä kokeillakin. Apua ja opastusta siis kaivataan”, Kurjenoja toteaa.
Lisätiedot:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Liite:
Selvityksessä käytetyt lähteet:
Elinkeinoelämän Keskusliitto: Yrityskysely digitalisaatiosta ja henkilöstöstä, EK, lokakuu 2016.
Feedbackly Oy: Asiakaspalauteaineisto itsepalvelukassojen käytöstä 2016-2017.
Kurjenoja Jaana (2017): Kaupan liiton yrityskysely itsepalvelukassoista, Kaupan liitto, toukokuu 2017.
Kurjenoja Jaana (2017): Digitaalinen kauppa 2016. Verkkokauppaselvitys, Kaupan liitto, 15.3.2017.
Kurjenoja Jaana (2016): Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kaupan maksutapaselvitys, Kaupan liitto, 10.11.2016.
Vainu.io-palvelu: Vainun digitalisaatioindeksi.
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
