Maksaminen murroksessa: katoaako käteinen?
Maksutavat ovat kehittyneet viime vuosina kiihtyvään tahtiin, ja tämä vaatii kaupalta ja kuluttajilta yhä nopeampaa uusien käytäntöjen omaksumista. Lisääntyvätkö kortit kuluttajan kukkarossa vai pitääkö käteisellä maksaminen pintansa?
S-ryhmän tekemä päätös lisätä käteisautomaattien määrää myymälöidensä yhteydessä on herättänyt viime päivinä vilkasta keskustelua. S-ryhmä tuo automaatteihin myös 10 euron setelien nostomahdollisuuden. ”Käteistä käytetään tällä hetkellä arvoltaan vähäisissä ostotapahtumissa”, toteaa Kaupan liiton maksuvälineistä vastaava asiantuntija Panu Tast.
Tast uskoo mobiilimaksamisen lisääntyvän ja käteismaksamisen vähenevän kauppojen kassoilla. ”Niin kaupan kuin kuluttajankin kannalta käteisen käytöstä luopuminen olisi pidemmällä tähtäimellä järkevää. Tämä helpottaisi maksamista ja vähentäisi etenkin kaupan kustannuksia vähenevän infran ja lisääntyvän turvallisuuden myötä”, Tast toteaa.
Asiakas päättää oikean maksutavan
Asiakas on kuitenkin aina oikeassa, myös maksamisessa. ”Kauppa kuuntelee kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä herkällä korvalla ja muuttaa tarvittaessa toimintaa”, Tast toteaa.
”Tällä hetkellä maksutapahtumien arvosta vain noin 25 prosenttia maksetaan käteisellä, kun 10 vuotta sitten sillä maksettiin puolet ostoksista. Tapahtumien määrästä taas kaksi kolmasosaa maksetaan kortilla. Ristiriita johtuu siitä, että käteisostojen keskimääräinen arvo on paljon pienempi.”
Myös automaattien harveneminen on osaltaan ohjannut kuluttajaa maksamaan kortilla.
Monen isomman kaupan kassalta voi tänä päivänä myös nostaa käteistä. ”Tämä on kaupalta yksipuolista palvelua asiakkaalle. Mikäli kaupan halutaan ryhtyvän jakamaan käteistä pankkien ja automaattien sijaan, täytyy kaupan saada siitä vastaava korvaus, minkä tällä hetkellä muut käteishuoltoa suorittavat tahot saavat”, Tast linjaa.
Suomalainen kauppa ei saa pudota kansainvälisestä kisasta
Kaupan liitto teki loppuvuodesta 2016 kattavan selvityksen kaupan ja kuluttajien maksutavoista. Siitä kävi ilmi, että etenkin nuoret kuluttajat ovat kiinnostuneita lähi- ja mobiilimaksamisesta.
Suurin osa kuluttajista haluaisi säilyttää käteisen käytön kivijalkakaupoissa ennallaan, vaikka sitä ei pidetäkään kovin helppona tai nopeana lähimaksamiseen verrattuna.Yllättäen tutkimukseen vastanneet mielsivät käteisen käyttämisen myös kortteja turvallisemmaksi.
Tutkimuksen perusteella peräti yli 90 prosenttia kivijalkakaupoista on tyytyväisiä nykyisiin maksutapoihinsa. Suurin osa niistä ei suunnittele maksuvaihtoehtojen lisäämistä mobiilimaksamiseen seuraavan parin vuoden aikana. Varsinkaan pienet, alle 10 henkeä työllistävät erikoiskaupan yritykset eivät ole innostuneita uusista maksutavoista. Mikroyrityksistä vain 19 prosenttia aikoo laajentaa maksutapojaan mobiilimaksamiseen.
Selvitys osoitti myös suomalaisten kaupan yritysten tarvitsevan tukea, jotta ne eivät jäisi kehityksessä ulkomaisten kilpailijoidensa varjoon. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala pitää huolestuttavana, että niin kotimaiset finanssiteknologiayritykset kuin osa kaupoista uhkaavat jäädä maksamisen muutoksen eturintamasta. Hänen mielestään tutkimus osoittaa selvästi, etteivät nykyiset palveluntarjoajat pysty tukemaan kotimaisen kaupan toimintaa riittävästi. ”Jos palveluntarjoajat eivät pysty palveluillaan ratkaisemaan kotimaisen kaupan järjestelmäongelmia, eivät kaupat silloin pysty myöskään kansainväliseen kilpailuun”, Pekkala toteaa.