Lidl on mukana rakentamassa energiatehokasta Suomea
Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi kuluvan vuoden alussa, ja se jatkuu aina vuoteen 2025 asti. Yksi kaupan alan toimenpideohjelmaan jo liittyneistä yrityksistä on Lidl Suomi Ky.
Energian tehokas käyttö on vastuullista, ja se on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää hiilidioksidipäästöjä ja torjua ilmastonmuutosta. Suomessa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusmenettely toimii hyvin ja tuottaa tulosta – onhan valtion ja eri toimialojen välisiä sopimuksia solmittu jo 1990-luvulta lähtien.
Hyvien tulosten ansiosta maassamme jatketaan vapaaehtoisella linjalla myös kuluvalla sopimuskaudella, mutta edellytyksenä on, että sopimustoiminta jatkuu riittävänä ja täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että vuonna 2017 käynnistyviin sopimuksiin liittyy heti alusta lähtien kattava määrä yrityksiä ja kuntia, jotka toteuttavat aktiivisesti energiatehokkuustoimia.
Pitkäjänteistä työtä energiatehokkuuden parantamiseksi
Kaupassa kuluu paljon energiaa mm. kylmälaitteisiin, ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja valaistukseen. Lidlissä otettiin iso harppaus energiatehokkuuden parantamisessa jo viime syksynä, kun Lidl sai ensimmäisenä suomalaisena kaupan alan yrityksenä energiatehokkuuden ISO 50001 -sertifikaatin ja otti käyttöönsä standardin mukaisen energianhallintajärjestelmän. Sertifikaatti näkyy joka päivä yrityksen ja sen työntekijöiden arjessa. ”Meidät kaikki lidliläiset on koulutettu toimimaan energiafiksusti omassa työssämme. Yrityksen tasolla energianhallintajärjestelmä tarkoittaa myös tarkkaa energiankulutuksen seurantaa kaikissa toimipaikoissa ja nopeaa puuttumista kulutuksen heilahteluihin”, kertoo Lidlin energiahallintapäällikkö Simo Siitonen.
Lidl jatkaa energiatehokkuustyötään myös tulevina vuosina. Yritys liittyi uuden sopimuskauden alkajaisiksi mukaan kaupan alan toimenpideohjelmaan elokuun alussa. Sitoutuminen vaatii tarkkoja määrällisiä tavoitteita energiankäytön tehostamiseksi ja myös käytännön toimenpiteitä päivittäisessä työssä. ” Ensimmäinen tavoitteemme on saavuttaa energiatehokkuussopimuksen mukainen neljän prosentin säästötavoite vuodelle 2020. Olemme tunnistaneet useita säästökohteita, ja tällä tahdilla toivomme saavuttavamme reilusti enemmän kuin energiatehokkuussopimuksen tavoitteet. Käytännössä tärkeimmät säästökeinot liittyvät hukkaenergian välttämiseen esimerkiksi kylmäkoneiden tuottamaa lämpöä hyödyntämällä sekä nopeaan reagointiin poikkeamia havaittaessa”, Siitonen kertoo.
Mutta voiko yksittäinen työntekijä vaikuttaa siihen, että tavoitteet saavutetaan? ”Energiatehokkuuskoulutuksiemme ansiosta olemme saaneet henkilöstön hyvin mukaan säästötalkoisiin. Työntekijät varmistavat esimerkiksi, ettei tarpeetonta valaistusta ole päällä, myymälöidemme pakkasaltaissa ei ole jäätä ja altaiden kannet toimivat suunnitellusti. Työntekijät ilmoittavat myös heti, jos kylmäkoneiden lauhduttimiin on kertynyt jäätä tai oviverhokone ei toimi suunnitellusti. Henkilökunnan puolelta on tullut useita säästöehdotuksia, jotta toimintamme olisi vielä energiatehokkaampaa. Säästöehdotuksista olemme ottaneet käyttöön jo useita”, Siitonen toteaa.
Raportoinnilla on tärkeä rooli
Sopimuksiin ja toimenpideohjelmiin mukaan liittyneet yritykset raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnastaan seurantajärjestelmään. Sopimustoimintaan liittyvän raportoinnin avulla Suomi raportoi puolestaan vuosittain EU:lle energiansäästön toteutumisesta. Jokainen toteutettu ja raportoitu energiankäytön tehostamistoimi on tärkeä.
Lidlissä raportoinnin onnistumiseksi on tehty jo paljon. ”Energianhallintajärjestelmämme kautta meillä on jo käytössä tarkat raportointityökalut. Raportointia toteutetaan pääkonttorilta, myymälöistä ja jakelukeskuksista käsin. Näin voimme seurata tehtyjä energiatehokkuustoimenpiteitä ja varmistaa, että suunnitellut toimenpiteet toteutuvat”, Siitonen päättää.
Kuva: Turun Länsikeskuksen-myymälä, jonka katon täyttävät aurinkopaneelit.
