Suomen liikenneinfra kilpailee globaalisti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK selvitti eri toimialojen yritysvaikuttajien näkemyksiä liikenneinfran tulevaisuudesta. Kaupan ala on riippuvainen sekä työvoiman liikkuvuudesta että tavaravirtojen sujuvuudesta niin kotimaassa kuin rajojen ylikin.
Logistiikka-ammattilaiset ja asiakasyritykset ovat yhtä mieltä siitä, että Suomen liikenneinfran kilpailukenttä on globaali. Yritykset analysoivat infraa ja logistiikkapalveluita tarkasti, kun ne tekevät valintojaan liiketoiminnan sijoittamisesta – joko Suomeen tai johonkin muuhun maahan.
”Valtioiden infrat kilpailevat keskenään ja siksi valtioiden infralinjaukset ovat tärkeitä. Pääkonttorissa ratkaistaan, missä maassa asiakkaan tilaus tuotetaan.” Seppo Tervonen, SSAB
Pitkän aikavälin suunnittelua
Yritysjohtajat peräänkuuluttavat kunnianhimoista, kansallista visiota Ruotsin ja Norjan tapaan; tällä hetkellä Suomi ponnistaa logistiikassa takamatkalta kilpailijamaihinsa verrattuna.
Liikenneinfran kehittämiseen tarvitaan selvityksen mukaan 12 vuoden aikajänteellä tehtävä, yli hallituskausien ulottuva suunnitelma. Hallituskausittain muuttuva liikennepolitiikka ei luo vakautta vaan pikemminkin estää investointeja ja lisää epävarmuutta.
Tämän lisäksi haastatellut peräänkuuluttavat infravisiota, joka ulottuisi jopa 30 vuoden päähän. Pitkän aikavälin näkymä ja sen johdonmukainen toteuttaminen ovat yrityksille tärkeitä, sillä ne itse joutuvat tekemään investointejaan jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Mitä pitemmälle valtio puolestaan pystyy infran kehittämistä linjaamaan, sitä luottavaisemmin sekä koti- että ulkomaiset yritykset voivat suunnitella toimintaansa ja tulevia investointejaan Suomessa.
”Perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta.” Lauri Sipponen, Lidl Suomi Ky
Pitkän tähtäimen suunnitelmat tarvitsevat perustaksi valtakunnallista näkemystä ja vahvaa fakta-analyysiä. Valtion on tehtävä valintoja ja ajateltava isosti, sanovat yritysjohtajat.
Tieverkkoa tulisi analysoida liikenteellisin perustein ja valita sen pohjalta muutama yhteysväli, joista kehitetään superkäytäviä: ne palvelisivat myös HCT-rekkojen (High Capasity Transport) reitteinä. Valintoja on tehtävä tarvelähtöisesti, jotta kustannustehokkuus voidaan säilyttää.
”Pitää voida luottaa siihen, että pitkällä jänteellä tieverkko kaupungeissa ja taajamien välillä mahdollistaa kuljetusten keskinopeuden säilyvän.” Lauri Sipponen, Lidl Suomi Ky
”HCT on toiminut hyvin. Se mahdollistaa pakkaamisen valmiiksi rullakoihin, jolloin tavara myös säilyy laadukkaana.” Mika Salmijärvi, Kesko
Tavarakuljetukset ja työvoiman liikkuvuus turvattava
Vahvat liikennevirrat ovat ulkomaankaupan tehokkuuden avain. Kansainvälisesti katsoen Suomen tavaravirrat ovat ohuita; niiden vahvistuminen ja keskittyminen tarjoaisi edellytyksiä kuljetus- ja satamapalvelujen tehostumiselle ja markkinoiden kehittymiselle.
”Ruotsista kappaletavara saavuttaa Keski-Euroopan markkinat 24−48 tuntia nopeammin kuin Suomesta.” Göran Äberg, Schenker Oy
Kaupungistumiskehityksen odotetaan jatkuvan, ja kasvukeskuksia onkin alettava tarkastella uudella tavalla; tarvitaan kasvukeskuspolitiikkaa, joka mahdollistaa sujuvan liikkumisen ja kuljettamisen kasvukeskuksissa. Kaupunkien kasvu on mahdollistettava toimivilla pääväylillä ja vahvoilla joukkoliikenteen runkolinjoilla.
Kaiken kaikkiaan tarvitaan priorisointia: vahvojen vahvistaminen säteilee laajasti, ja investoinnit luovat investointeja.
”Viranomaiset kysyvät nykyisin yrityksiltä. Se on hyvä asia!” Olli Pihlajamäki, Lassila&Tikanoja Oy
Kaupan liiton edustajana ohjausryhmässä toimi Matti Räisänen. ”Toivottavasti Liikenne- ja viestintäministeriön asettama liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä huomioi nämä yrityselämän näkemykset, jotka tukisivat kehitystä ja loisivat edellytyksiä yritysten pitkän tähtäimen suunnitelmien toteuttamiseksi”, Räisänen toteaa.
Lähde: EK:n tiedote 13.9. ja EK:n toimeksiannosta laadittu selvitys, jonka on laatinut Anne Herneoja konsulttiyhtiö Sitowisestä. Selvityksessä haastateltiin 12 yritysjohtajaa eri toimialoilta. Linjausten laatimista on ohjannut EK:n jäsenjärjestöjen logistiikka-asiantuntijoista koostuva ryhmä.
